Mistä suomen sanat tulevat? Vain pieni osa kielemme sanoista on alkuperäisiä "kantakielen" jäänteitä. Olemme lainanneet suurimman osan muista kielistä. Osan sanoista ovat kehittäneet kielimiehet 1800-luvulla. Kaiken aikaa syntyy uusiakin sanoja.
Get Started for FREE
Sign up with Facebook Sign up with X
I don't have a Facebook or a X account
![]() ![]()
![]() Mistä suomen sanat tulevat? Vain pieni osa kielemme sanoista on alkuperäisiä "kantakielen" jäänteitä. Olemme lainanneet suurimman osan muista kielistä. Osan sanoista ovat kehittäneet kielimiehet 1800-luvulla. Kaiken aikaa syntyy uusiakin sanoja. No comment yet.
Sign up to comment
![]() Lehdet ovat kyllä väärällään kuvaristikoita, mutta näyttää olevan tilausta sillä että joku kerää verkon kuvaristikkoja yhteen. Monet ikäihmiset tarvitsevat hiiriharjoituksia voidakseen hyödyntää nettiä. Kuvaristikot ovat yksi tapa treenata hiirikättä. Samalla ne ovat vaivaton tapa ratkaista ristikoita, jos vain kuvaruutu on tarpeeksi suuri. Ennenkaikkea siitä voi saada älyllistä ajankulua, pitää yllä aivojen kykyjä.
![]() Juttuani Suomen presidenteistä on ladattu melko paljon. Presidentti-instituutio elää päivänpolitiikasta irrallaan. Presidentin rooli ei ehkä ole vielä asettunut sijoilleen, jos niin voi päätellä viime päivien tiedoista kuinka Tarja Halonen ei ollut tyytyväinen pääministereihinsä.
![]() Seksin pitäisi olla iloinen asia, vaikka se herättää monesti ahdistuneisuutta kuin tuo kuva. Emme riitä, emme pysty, emme halua...
![]() Meillä on viha-rakkaus-suhde alkoholiin. Siinä muistutamme itäisiä naapureitamme. Monessa muussakin enemmän kuin tahtoisimme.
![]() Kuvien kautta oppiminen soveltuu monille. Keräsin aika paljon suomalaisuuteen liittyviä kuvia, joiden pohjalta voi kehittää keskustelua. Lyhyessä ajassa tämä vaatimaton postaus on kerännyt aika monta latausta.
![]() Naapureiden kanssa tulisi elää sovussa. Se pätee niin yksilöiden kuin kansojen asioissa. Silti molemmissa saattaa tulla kärhämöintiä. Naapureissa on ärsyttäviä piirteitä. Maailmansodat alkoivat naapurimaiden konflikteista ja vasta nyt on kehitetty elimiä, joissa yritetään sovussa elää ja tehdä yhteistyötä.
Venäjä ei suinkaan ole helppo naapuri, ei nytkään. Se pyrkii puuttumaan asioihimme. Silti sen kanssa on elettävä. Venäläinen luonne voi olla hurmaava, mutta se voi olla myös ärsyttävä. Jutun linkeissä siihen pääsee tutustumaan. Pääsee myös vertailemaan pitkän yhteisen historian aikana suomeen tulleita venäjän sanoja. Ovathan ne yhdistävä tekijä.
![]() Kieliin satsataan yhteiskunnassa ja yksityiselämässä paljon. Tulokset eivät ehkä kuitenkaan päätä huimaa. Bad English toki on yleistynyt. Verkko on pitkälti englanninkielinen, maailma on täynnä englanniksi ja englannin opiskelua varten laadittuja palveluja, joita Suomen PISA-koulu ei käsittääkseni laajemmassa mielessä osaa tai halua käyttää vaan pitäytyy painettuihin oppikirjoihin. Netti olisi ihanteellinen opiskeluympäristö. Mitä opettajat ja viranomaiset pelkäävät, kun kukaan ei juuri aseta kyseenalaiseksi nykymalleja.
Kuvasanakirjat ovat suuri resurssi, jossa on kuvan ja sanan lisäksi myös puhetta ja ääntämystä. Chromen puhesynteesilisäosilla pystyy melkein joka sanan kuuntelemaan, kunhan se on koodattu html-sukuisesti. HTML on se lähtökohta, mitä se sitten onkaan nykyversiona.
Osassa kuvasanakirjoja on myös selvää suomea, mutta Googlen klikkaussanakirjalla ja kontekstihauilla sanojen selitykset löytyvät, mutta niistä eri kerralla.
![]() Suomen alueet-artikkelia ladataan jostakin syystä kaiken aikaa. Syytä en tiedä. Ehkä ihmiset ovat hämmennyksissään kaikista karttaharjoituksista. Läänien katoaminen oli shokki, mutta ehkä se oli tarpeellinen. Maakunnat pysyvät, onhan niillä myös hieman käyttöäkin, kun puhutaan maakuntien liitoista. Eniten ne elävät historian ja koko Suomen hahmottamisen apuna.
![]() Oppitorin lönnrot on kerännyt netistä suuren joukon sanontoja, sananlaskuja, sananparsia, fraaseja, idiomeja, lainauksia, sitaatteja, mietelauseita, aforismeja..., jotka näyttävät iskeneen suomalaisten suosioon lukijamääristä päätellen. Latauksia on n. 25000. Sanonnat ja linkit niihin ovat jutussa suloisessa sekamelskassa. Jotkut linkit saattavat olla katkenneita, olisi melkein liian työlästä ruveta tarkistamaan.
On kerätty rautaisannokseksikin listoja, joita pääsee poimimaan satunnaisesti.
Sanonnat ovat paljon käytössä ihmisten puheessa. Maahanmuuttajille niitä kannattaa opettaa, koska niitä käyttämällä he voivat näyttää kiinnostustaan suomeen. Ne ovat myös vaikeita, koska ne puhuvat vertauskuvin.
Myös nousevan polven olisi hyvä oppia näitä kielenkäytön mausteita.
Skuuppilehdet's insight:
Johtaa Googlen hauissa.
![]() Oppitori leikittää ihmisiä ympäri Suomea. Joka päivä tällä sivulla käy kymmeniä tai satoja leikinhaluisia. Osan seuraleikeistä olen kerännyt netistä, osan kirjoista ja osa on itse keksimiäni tai kehittämiäni. Olinhan kuitenkin opettajana yli 20 vuotta. Yksi syy suureen suosioon on paikka Tuulikki Salon linkkisivuilla, jota kautta tulee paljon käyttäjiä.
Kesällä on leirejä, jotka tarvitsevat leikkejä. Syksyllä tutustutaan ehkä uuteen luokkaan ja aina on tilaa yhdelle leikille. Aika kiittämättömiä opettajat kyllä yleensä ovat, kukaan ei vaivaudu moikkaamaan kokoajaa, joka kyllä kissan tavoin eläisi kiitoksella.
Artikkelissa saattaa olla useita versioita samoista leikeistä. Juttu on ehdottomasti Googlen hakujen kärjessä, kun hakee jollakin leikki-sanan muodolla.
![]() Joulu on tulossa ja vedän jouluteemani esille. Siellä on paljon aiheesta jopa opiskeluaiheena liittyviä linkkejä. Joulu on niin suuri bisnes ja yrittäjiä on niin paljon, ettei Oppitorin artikkeli ole google-hakujen kärjessä, vaikka latauksia on paljon. |
![]() Ketkä suomalaiset ovat jääneet pysyvästi kansakunnan kaapin päälle? Elämme julkkiskulttuurissa, mutta se on kertakäyttöistä.
![]() Aleksis Kivi on minun suosikkirjailijani. Hänen runonsakin olivat aikaansa edellä. Ne eivät käyttäneet sidottua mittaa. Kiven kohtalo tuo lohtua meille kaikille elämän päähän potkimille. Köyhyydestä ja kurjuudesta voi löytyä myös helmiä.
![]() Mistä me puhumme ihmisten kanssa? Säästä tietenkin. Emme halua mennä miinoitetuille alueille vaan pysyttelemme neutraalilla maaperällä. Voimme puhua myös tästä päivästä ja ajasta.
Ajattelin helpottaa opettajien työtä ja keräsin aihetta koskevia linkkejä yhteen. Mukana on myös satunnaisuuteen perustuvia asioita. Päivän sana on usein mukava oppimisen kohde.
![]() Kun haet sanalla Lapin linkit, Oppitori työntyy Googlen listan alkuun. Olen alkuperäisenä lappilaisena kerännyt aikamoisen kokoelman linkkejä ja postauksia, jotka valaisevat tätä maakuntaa, joka nyt on menossa kaamokseen.
![]() Kaikki eivät onneksi ole Venäjälläkään tunteellisia hölmöjä kuten dosentti Bäckman antoi ymmärtää. Putin on tuonut autoritaarisella komennollaan vakautta levottomaan maahan. Löysin paljasrintaisesta Vladista tämän kuvan, jossa ivataan hänen tempauksiaan.
![]() Ruoka on kulttuuria mitä suurimmassa määrin. Tänne on koottu mielenkiintoisia ruokalinkkejä ja reseptejä.
![]() Monet vanhukset ja ikäihmiset voisivat saada iloa verkon palveluista. Se voisi olla estämässä jopa dementiaa. Vanhojen ihmisten reaktiot hidastuvat ja jopa hiiren käyttö voi muodostua kynnyskysymykseksi. Lisää harjoitustako? Ei, vaan pitäisi löytää sellaisia asioita, jotka kiinnostavat ikäihmistä ja innostaisi häntä klikkailemaan ja surffaamaan. Siinä tekniset taidot kuin itsestään saattavat parantua. Pitäisi vain löytää sellainen toiminto, joka kiinnostaa ikäihmistä. Se voi olla peli, tiedonetsintä tai mikä tahansa.
Oppitorilla on tämä postaus, johon on kerätty eräitä täkyjä, jotka saattaisivat innostaa ikäihmisiä verkon käyttäjäksi.
![]() Verkko pullollaan vitsejä ja huumoria, mutta kun hakee sanalla huumori, Oppitorin postaus tulee ensimmäiseksi tarjolle. Oppitorin kuraattori ei ole juuri tunnettu vitsinkertojana, mutta siitä huolimatta voi huumoria viljellä.
![]() Suomalaiset ovat runorakkaita. Oppitorin kokooma-artikkeliakin on ladattu n. 20000 kertaa. Ja silti kyseessä ovat vain linkit. Oppitorin leino ei itse juurikaan runoile, vaikka äsken tulikin käytyä näkövammaisten runokurssi, jossa vetäjänä oli itse pari minimalistista kokoelmaa tehnyt tohtorisnainen, joka elää pitämällä kirjoituskursseja.
![]() Leikkien ohella Oppitorin helpot tietokilpailukysymykset hallitsevat googlen hakuja. Ideani oli, että kuka tahansa pystyy löytämään visaisia tietokilpailukysymyksiä, mutta helppojen kysymysten esittäminen se vasta vaikeaa on. Kysyntää luulisi olevan, koska yksinkertaisuus on maailman mooditila.
Huimista opintosuunnitelmista huolimatta koululaiset eivät omaksu paljoakaan vaan heikkoa se taitaa olla. Vanhuksillakaan tiedon taso ei taida hääppöinen olla, ainakaan kouluttamattomilla. Aivojumppakin on monille hyödyllistä, koska opittu karisee pois.
Opettajat ilmeisesti ovat saaneet helpoista kysymyksistäni apua, koska niitä niin paljon käytetään. Niitä voi kysellä leireillä, kerhoissa ja luokissa. Maahanmuuttajille ne saattaisivat olla myös hyödyllisiä, jos vain heidän opettajansa ne löytäisivät. He saisivat miettiä mitä kysymykset tarkoittavat ja mitä niihin vastata.
Ei tietokilpailija tarvitse kilpailuna ottaa vaan kysymyksiin voi vastata porukalla opetuskeskustelun muodossa.
![]() Lapissa on tullut jo ensimmäisiä lumisateita. Pian olemme taas lumen ja jään keskellä, vaikka tämä alkaa harvinaisen aikaisin tänä vuonna. Tämä postaus tai merkintä on google-hakujen kärjessä,, heti wikipedia-artikkelin jälkeen. Siellä on paljon copypastauksia kuten yleensäkin Oppitorilla, vaikka ehdottomasti siellä on pajon omaperäistäkin. Tässäkin Scoop.it:ssä käytetään englanninkielistä termiä Curate, joka tarkoittaneeni netin tarjonnan pureksimista ja uudelleen syöttämistä. Mikähän on oikea termi suomeksi? Vanhemmat periatteet copyrightista on mielestäni netissä unohdettava: Yhteistä se on uskovaisten tavara, niin kauan kuin ei ole mahdollista rahallisesti hyödyntää keksintöjään.
Oppitorin ideoita saa kuka tahansa käyttää omasta puolestani. Jos olisi olemassa mahdollsuus saada maksu, vaikka sentin pari käynniltä, Oppitorin pitäjällä olisi makkaraakin leipänsä päällä. Nyt vain joku harva klikkaa mainoksia, mikä sekin kyllä tuottaa joka päivä jotakin.
![]() Yritän käyttää Scoop.it -työkalua poimimaan olennaisin laajaksi paisuneesta edublogistani, joka käsittelee suomen kieltä ja sen verkkoresursseja ja niiden luovaa käyttöä.
Blogi alkoi maahanmuuttajien materiaaleista, mutta on kasvanut yleensäkin suomen verkkoresurssien käytännön soveltamiseksi tarkoituksella saada aikaan kokeilutoimintaa oppilaitoksissa, mieluiten vaikka projekti.
Maahanmuuttajien kielenopetus aiotaan siirtää työnantajien vastuulle. Se herättäisi haluja saada rationalisointihyötyjä mielellään win-win -asetelmassa. Kaikkien pitäisi voittaa.
Oppitorilla on paljon materiaalia, joista kenelle tahansa voi olla iloa, mutta mielestäni verkkomedian käyttäminen oppikirjan sijaan on paras ideani. Tulevat postaukset yrittävät poimia timantit todella suuresta materiaalista. |