A1Uutiset

Ruohosipuli eli ruoholaukka on sipuleiden sukuun kuuluva monivuotinen maustekasvi. Se kasvaa noin 30 cm korkeaksi. Sillä on sileät, putkimaiset lehtivarret, joiden päähän puhkeaa violetit tupsumaiset kukat, joiden halkaisija on noin yhden sentin.

Herne on herne­kasvien heimoon kuuluva iki­vanha viljelyskasvi. Sitä viljellään sekä ihmis­ravinnoksi että rehuksi. Siitä käytetään ravinnoksi yleensä siemenet, mutta joidenkin lajikkeiden palotkin ovat syötäviä.

Punajuurikas eli punajuuri on juurikkaan muunnos.

Tilli eli maustetilli on yksivuotinen Aasiasta peräisin oleva ruohokasvi. Se kasvaa luonnonvaraisena Välimeren ympäristössä, mutta sitä käytetään enimmäkseen mausteena Pohjoismaissa, Venäjällä ja Puolassa – tosin myös intialainen keittiö tuntee tillin. Suomessa se on yksi viljellyimmistä yrteistä.

Lanttu (Brassica napus tai Brassica napus ssp. rapifera), josta käytetään myös nimiä räätikkä ja räätikäs, on juures. Se on Euroopassa nuorempi tulokas kuin nauris, mutta on silti arvioitu, että se olisi ollut yksi kolmesta pääjuureksesta, joita roomalaiset käyttivät. Täysin varmoja voidaan olla vasta 1500-luvun kasvikirjojen kuvista, että ne esittävät lanttua. Lanttu on syntynyt kaalin ja nauriin risteytymästä, mutta ei olla varmoja, onko siitä suoraan syntynyt lantun esiaste, josta on lantun lisäksi kehittynyt rapsi, vai onko ensin syntynyt rapsin esiaste.[1]

Peruna on koisokasvien heimoon kuuluva kasvi, jonka mukulaa käytetään ravintona. Peruna on yksi eniten käytetyistä ravintokasveista Euroopassa ja Etelä- sekä Pohjois-Amerikassa. Peruna kuuluu niiden yhdeksän viljelykasvin joukkoon, joiden avulla tuotetaan 75 prosenttia ihmisravinnosta.[1]

perunalinkkejä

Persilja on kaksivuotinen ruohovartinen yrtti. Persiljan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta tämän Apiaceae-heimoon kuuluvan kasvin arvellaan olevan kotoisin Välimeren itäosista tai Aasian länsiosista. Nykyisin persilja kasvaa villinä monin paikoin Etelä-Euroopassa ja Aasiassa.[2]

Tomaatti on koisokasvien heimoon kuuluva kasvi, joka on lähtöisin Perusta ja Chilestä. Nimitystä tomaatti käytetään sekä koko kasvista että sen syötävästä, voimakasvärisestä hedelmästä, joka kasvitieteellisesti on hedelmä.[1] Kasvin nimi on peräisin meksikolaisesta nahuatlin kielestä.

Palsternakka on kaksivuotinen sarjakukkaiskasvi, jonka ensimmäisenä vuonna kasvattamaa juurta käytetään juureksena.[1]

Nauris on ristikukkaiskasveihin kuuluva kaksivuotinen juurikasvi. Se oli ohran ohella tärkein viljelykasvi aina 1800-luvulle saakka, kunnes peruna yleistyi Suomessa.[1] Kasvi on Suomessa muinaistulokas.[2]

Porkkana on juureksena viljelty sarjakukkaiskasvi. Sen paksuuntunut pääjuuri on väriltään tavallisesti oranssi, ja siinä on puunkuorta muistuttava ohut kuori. Juuri sisältää runsaasti A-vitamiinin esiastetta beta-karoteenia, joka antaa sille oranssin värin. Porkkana on perunan jälkeen Suomen suosituin juures; sitä syödään jopa yhdeksän kiloa henkeä kohden vuodessa.