 Your new post is loading...
Scoop.it!
From
yle
Struven ketjuun kuuluvaa Oravivuoren kolmiomittauspistettä Korpilahdella kunnostetaan turvallisemmaksi kävijöille. Päijänteelle avautuvat maisemat ja paikan historiallisuus ovat kasvattaneet vierailijoiden määrää. 
No comment yet.
Sign up to comment
Scoop.it!
Luonnonkauniilla paikalla on merkityksensä historiassa: mäeltä aukeavat maisemat innoittivat kirjailija Zacharias Topeliuksen kirjoittamaan laulun Kesäpäivä Kangasalla 1800-luvun puolivälissä. Tuolloin Haralanharjulla ei ollut vielä minkäänlaista tornia. Haralanharjun näkötorni Kangasalan Suinulassa on rakennettu kolmeen kertaan. Ensimmäinen torni rakennettiin jo 1890-luvulla, mutta se tuhoutui tulipalossa 1922. Uusi 20-metrinen torni valmistui juhannukseksi 1932, joka peruskorjattiin vuonna 2003. Torni tuhoutui uudelleen palossa 2007. Nykyisen näkötornin avajaisia vietettiin kesän 2009 alussa.
Skuuppilehdet's insight:
"Mä oksalla ylimmällä "Ah, kuink' on sun maasi kaunis, (Z. Topelius: Kesäpäivä Kangasalla)
Scoop.it!
Struven ketju on siitä erikoinen Unescon maailmanperintökohde, että se sijaitsee nykyään kymmenen eri valtion alueella. Niistä yksi on totta kai Suomi. Kolmiomittauksiin perustuvan ketjun avulla se...
Skuuppilehdet's insight:
Kävin matkalla muutamassa luontokohteessa. Kaksi tornia ja kaksi kansallismaisemaa. Tämä Struven ketjun mittauspiste Korpilahdella on myös suomalaista maisemaa parhaimmillaan. Vettä näkyi 270 asteen kulmassa.
Scoop.it!
Pyhä-Häkin kansallispuisto sijaitsee Saarijärvellä, pohjoisessa Keski-Suomessa. Kansallispuiston pinta-ala on 13 km², Natura 2000 -alueen koko on 20,4 km². Kansallispuisto perustettiin 1956 ja sitä laajennettiin 1982.[2] Alueen metsien ensimmäiset suojelutoimenpiteet aloitettiin jo 1912. Kansallispuistoa suunniteltiin perustettavaksi 1930-luvun lopulla, mutta sotavuodet keskeyttivät nämä hankkeet. Valtiolle (kruunulle) Pyhä-Häkin kansallispuiston maa-alue oli siirtynyt jo 1800-luvun isossajaossa liikamaiden peruuttamisen yhteydessä. [3] Puisto tunnetaan ikimetsästä, iäkkäimmät puut ovat 1500-luvun lopulta. Alueesta puolet on suota. Siellä on yli 80 kääpälajia. Merkittyjä polkuja on 14 kilometriä. Puistossa käy keskimäärin 13 000–15 000 kävijää vuosittain, joista 15 prosenttia ulkomaalaisia. Ylläpitokustannukset ovat 20 000 euroa vuodessa.[2]
Scoop.it!
From
www
Tunturit ° Tunturien rinteillä, metsäalueen yläosissa tapaa - erityisesti Lapin länsiosissa - tunturikoivumetsiä. Ne ovat yleisiä Norjan länsi- ja pohjoisrannikoilla, jossa ne paikoin ulottuvat aivan tunturien alarinteille ja jopa merenpinnan tasolle saakka. Lisää: tunturikoivikot! ° Tunturin laki nousee metsänrajan yläpuolelle (vrt. metsänraja!). ° Siellä vallitsee siis tunturipaljakka (= alpiininen/oroarktinen vyöhyke, vrt. oroarktinen), jossa metsää ei ole. Yksittäisiä puita sensijaan voi olla paljakan alaosissa. ° Tunturipaljakalle on luonteenomaista paitsi puuttomuus myös kasvipeitteen laikkuisuus (pienikin topografinen vaihtelu lyö leimansa kasvipeitteeseen) ja lajiston mataluus.
Scoop.it!
From
www
Metsät ° Puusto on harvaa, matalaa ja hidaskasvuista, puulajeja on vähän. ° Aluskasvillisuus on vähälajista, mutta usein tiheää ja tuuheaa (varvut, sammalet ja jäkälät yleisiä). ° Varsinkin havumetsissä on paljon ikivihreää lajistoa (havupuut, monet varvut, sammalet ja jäkälät).
Scoop.it!
From
www
Sukkessiolla eli seurannolla tarkoitetaan tavallisesti eliöyhteisössä ajan myötä tapahtuvia lajistollisia muutoksia/muutossarjoja. Jos sukkessiota ajatellaan suppeana käsitteenä, eliöt itse ovat muutosten pääarkitehteina, mutta samalla kyllä muuttuu elinympäristökin. Esim. metsän sukkessiossa kasvipeite - ennenkaikkea puusto - muuttaa itse kehittyessään paikan kosteus-, varjoisuus- ja ravinneoloja sekä kangasturpeen paksuutta. Aikaa myöten alkuperäiset valoisan ja ehkä paikallisilmastoltaan äärevän kasvupaikan pioneerilajit häviävät tai käyvät vähiin, mutta uusia lajeja tulee tilalle. Esim. palo- tai hakkuualueenalueen metsittyminen, lampareen umpeenkasvu tai rannan soistuminen ovat sukkessioita.
|
Scoop.it!
Haralanharjun näkötorni on näkötorni Kangasalan Suinulassa Vesijärven pohjoispuolella. Ensimmäinen torni valmistui vuonna 1895[1], mutta se tuhoutui tulipalossa vuonna 1922. Suinulan Nuorisoseura pystytti vuonna 1932 tilalle puisen, 20-metrisen tornin. Tämä torni tuhoutui tuhopoltossa vuonna 2007. Kolmas torni otettiin käyttöön vuonna 2009.[2] Luonnonkauniilla paikalla on merkityksensä Suomen kansallisessa maisemakuvastossa eräänä Suomen autonomian ajan keskeisistä maisemakohteista[3]: mäeltä aukeavat maisemat innoittivat kirjailija Zacharias Topeliuksen kirjoittamaan sittemmin myös Gabriel Linsénin säveltämänä lauluna tunnetuksi tulleen runon Kesäpäivä Kangasalla 1800-luvun puolivälissä. Topeliuksen muistoksi Suinulan nuorisoseura on pystyttänyt harjulle muistomerkin.[1][4]Haralanharju on myös nimetty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista.[5] Toisin kuin myös näköalapaikkoina ja näkötornien sijaintipaikkoina tunnetut Keisarinharju ja Vehoniemen harju Kangasalla, Haralanharju ei ole geologisesti harju, vaan korkea männikköinen kallionharjanne. Alkuperäiseltä nimeltään se lienee ollut Vuorenmaa.[6][7][8] Haralanharjun näkötorni kunnostettiin vuonna 2003, mutta se tuhoutui kokonaan 10. tammikuuta 2007 20-vuotiaan tuhopolttajan sytyttämässä tulipalossa. Sama mies oli elokuussa 2006 polttanut Kangasalla Keisarinharjun näkötornin.[9] Maisemistaan tunnetun pitäjän neljästä näkötornista jäi jäljelle Kirkkoharjun ja Vehoniemenharjun näkötornit. Haralanharjun torni rakennettiin kuitenkin uudelleen; uusi torni saavutti harjakorkeutensa kesällä 2008 ja sen avajaisia vietettiin kesän 2009 alussa.[2]
Scoop.it!
HARALANHARJUN MAISEMA
Scoop.it!
Scoop.it!
Tämä artikkeli on luettelo Suomen kansallispuistoista. Suomen luonnonsuojelulaki määrittää kansallispuiston yhdeksi tyypiksi Suomen luonnonsuojelualueista. Suomessa on 37 kansallispuistoa.
Scoop.it!
From
www
Vedet Pohjoisia vesiä luonnehtii: - Vettä on paljon, koska maasto on suht. tasaista, ilma on kosteaa (viileyden vuoksi) ja lumien sulamisvesiä on paljon. Suomessa yli 188000 järveä (joiden pinta-ala yli 0,05 ha), eli järviä on Suomen pinta-alasta n. 10%. - Pohjoisessa on runsaasti jokia, paikoin myös järvitiheys on suuri (Inarinjärven itäpuolinen alue on maamme runsasjärvisintä!). Etelä- ja Keski-Suomeakin luonnehtivat erilaiset reittivedet: järviä yhdistävät lyhyehköt salmet ja joet.
Scoop.it!
From
www
Noin 90% koko maapallon soista on Fennoskandiassa, Venäjällä ja Kanadassa. Samankaltaisissa ilmasto-ja kosteusoloissa muodostuu samankaltaisia suoyhdistymiä (ja suoyhdistymätyyppejä). Meillä Suomessa esiintyy kahta suoyhdistymien päätyyppiä: keidassoita jaaapasoita. Ne eroavat toisistaan ennen kaikkea veden ravinteisuuden puolesta: keidassuot ovat (keskiosistaan) ombrotrofisia ja aapasuot minerotrofisia.
Scoop.it!
From
www
Pohjolan valorytmi tunnetaan pitkästä kesäpäivästään ja lyhyestä talvipäivästään. Toukokuun alussa on aurinko horisontin yläpuolella Oulussa n. 17 tuntia ja Utsjoella n. 19 tuntia. Utsjoella pysyttelee aurinko toukokuun 17. päivästä lähtien horisontin yläpuolella heinäkuun 26. päivään saakka, siis yli kaksi kuukautta. Vielä Sodankylässäkin on yötöntä yötä toukokuun lopusta aina heinäkuun 10. päivän tienoille, siis yli kuukuden.
|
Lisää aiheesta:
http://www.korpilahtilehti.fi/index.php?tid=75
Struven ketjusta Maanmittaushallituksen sivulla, mm. kuvapaketti:
http://www.maanmittauslaitos.fi/toiminta/organisaatio/historia/struven-ketju
Ylen uutinen on parin vuoden takainen, otin sen kuvien tähden. Torni on kunnossa ja näkymät ovat huippuluokkaa.