HARALANHARJUN MAISEMA
Haralan harjun näkötornista avautuvat upeat maisemat (Pirkanmaan 3. seutukaavan mukaiseen) valtakunnallisesti arvokkaaseen
maisemanähtävyyteen. Sitä voidaan ylistää yksinkertaisesti professori, kirjailija Matti Kurjensaaren (1907-88) sanoin: ”Isänmaa
syntyi Kangasalla”. Suomen Kuvalehdessä vuonna 1963 hän tiivisti atmosfäärin lauseeseen: ”Maisemassa on auringonvaloa,
pihkantuoksua, laineiden liplatusta ja sinistä huminaa”.
Maisemaltaan pelto on tyypillisesti upeasti loivasti kumpuilevaa maastoa ja kuusimetsiin rajoittuvaa. Seppälän ja osin Mustoon
rannat ovat komeita jylhiä mäntyrinnerantoja, joista tulee mieleen Ruoveden Gallen-Kallelan kansallisromanttiset maisemat. Niinpä
kuvanveistäjä, professori Kimmo Pyykkö on lausunut ”Harala on aivan Punkaharjun tai Kolin veroinen paikka. Se on verrattavissa
Gallen-Kallelan ikuistamaan erämaan kutsuun” (Sydän-Hämeen lehti 28.2005). Mestaritaidemaalari Pekka Halonen (1865-1933)
havaitsi tämän ja teki ”yksinkertaisen” piirroksen laelta Amerikanniemeen päin 1890-l. alussa (kuva: Häyrynen, alunperin kuva
julkaistu ”Suomi 19:llä vuosisadalla (1898)”).
Merkittävää on että juuri tälle alueella alkoi jo ensimmäinen huviloiden rakentamiskausi noin 1896 ja päättyi jo noin 1904, kun
Sariola saatiin rakennettua, ja on siten yksi vanhimmista Kangasalan huvila-alueista. Asukkaat olivat pääasiassa tamperelaisia.
Suinulan ja Havisevan kylien välillä metsäisellä vuorella on Haralan harjun näkötorni. Sitä sanotaan virheellisesti Haralan- tai
Harjulan harjuksi, tämä on totta kai kauniimpi nimi kuin Haralan vuori. Alkuperäinen nimi lienee olevan yksinkertaisesti
Vuorenmaa, joksi sitä sanotaan melko yleisesti paikallisväestön keskuudessa. Vrt. sanonta: ”... mennä hirvimetsälle Vuorenmaahan”.
Kallioon on urautunut vanhan patikkaeräreitin jäljet, ehkä jo keskiaikaisen.
Suomen Matkailijayhdistyksen Tampereen haaraosasto rakennutti tornin vuonna 1895 ja sen piirsi Tampereen vt.
kaupunginarkkitehti Lambert Pettersson. Seppälä, Tavela, Törnqvist, Berg ja Markkula toimivat paikallisina tavaran lahjoittajina
(lähde: Turistföreningens i Finland årsbok för 1896). Kuva siitä on kirjassa ”Kesäpäivä Kangasalla”.
Torni sijaitsee vuosina 1896-1900 toimitetussa Havisevan isonjaon järjestelyssä kylän yhteiseksi erotetulla alueella, joka on tasan
hehtaarin kokoinen. Tällöin oli myös esillä alueen ostaminen ja muodostaminen kruununpuistoksi. Huligaanit polttivat sen
juhannusyönä 1922.
Heti alettiin suunnitella uutta tornia. Suunnitelmat olivat varsin korkeatasoiset koska suunnitelmat uudesta tornista tunnettu
kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck.
Ensimmäinen suunnitelma on vuodelta 1923. Sen mukaan olisi rakennettu 10 metriä korkea ”linnantorni” luonnonkivistä ja
katselutasanne avoin ilman katetta. Matkailijayhdistys piti sitä liian matalana ja kalliina (50 000 mk). Asia jäi lepäämään. (Routto:
100)
Seuraava suunnitelma on vuodelta 1926. Siinä tornista tuli vielä komeampi ja kalliimpi (Routto: 100). Suinulan Nuorisoseuran
johtama talkoovoittoinen varainkeruu ei johtanut riittäviin tuloksiin 1920-luvun loppupuoleen mennessä ja suunnitelmat hautautuivat
vähin äänin.
Hanke onnistui kuitenkin kun Suinulan Nuorisoseura ry (tornin omistaja), Suinula-Havisevan maatilat sekä lukuisat yksityishenkilöt
rakensivat sen talkoilla uudestaan juhannukseksi 1932, esim. isot pystyhirret ovat puoliksi Markkulan ja Seppälän talojen mailta.
Piirustukset laati ilmaiseksi Suinulan asemalta insinööri Niilo Savia (Helenius). Rakennustöitä johti Suinulasta rakennusmestari
Kalle Elis Helén. Ala-aulaan on tekstannut laulun sanat rakennusmestari Arvi Eino Kiviranta (1903-87) Havisevalta. Torni tuli
maksamaan 24 000 mk. Routto luonnehtii sen ulkoasua kansallisromanttiseksi.
Suinulan Nuorisoseura on pystyttänyt harmaagraniittisen muistopaaden Topeliuksen ja laulun muistoksi 11.6.1949. Muistomerkin on
suunnitellut taiteilija Voipa Nuorukainen Sulkava (1884-1970) ja sen on valmistanut Suomen Graniitin veistämö Tampereella.
Korkokuva on asetettu (symbolisesti) osoittamaan Vesijärven yli Roineen ja Längelmäveden suuntaan. Lisäksi seura laitatti
24.6.2005 laatan tornin seinään, missä on v. 2001-03 korjaukseen osallistuneiden tahojen nimet. (KS 1949/19.)
Talvisodan aikana se toimi ilmavalvontatornina.
Vuoden 1914 kesällä kuvattiin jo aikoja sitten tuhoutunut 4-minuuttinen filmi ”Näköaloja Kangasalta”. Uusitalon matrikkelin
mukaan tämä on nähtävästi kunnastamme ainut pidempi mykänajan dokumenttifilmi ja on melko varmaa että täältä on silloin
filmattu näköaloja.
Elokuvaohjaaja Jack Witikka kuvasi täällä muistin mukaan pätkiä elokuvaansa ”Mä oksalla ylimmällä”, joka valmistui 1954. Matti
Kassila filmasi täällä loppukesästä 1988 ja samana vuonna valmistuneen ”Ihmiselon ihanuus ja kurjuus” (Suom. kans. filmogr., osa
10). Kummelit filmasivat kaksi sketsiä ("Missä mennään” - sketsi) ”Kummelit”-sarjaan v. 1992 .
Tien tornille rakennutti v. 1963 puolustusvoimat (Routto: 101). 1970-luvun alussa kaavailtiin laskettelurinnettä vuoreen, nähtävästi
Rantasipin hotellin yhteydessä. 1986 rakennettiin viereen samantyylinen puinen esiintymislava arkkitehti Matti Silvennoisen
piirustusten pohjalta (Routto: 102). Vuonna 1997 torniin vedettiin sähköt, koska torniin tuli kännyköiden vahvistinasema. Lisäksi
soratie asfaltoitiin. Tornin yläosa korjattu 2002 ja keski- ja alaosat uusittu 2003.
Tämä Suomen kaunein torni sytytettiin palamaan 10.1.2007 kello 23 paikkeilla.
Your new post is loading...
