1Uutiset - Lukemisen tähden

ahkera

aamu

ksk

Karhu on Suomen kookkain petoeläin, mutta syö enimmäkseen kasviravintoa. Sille maistuvat pehmeät versot, lehdet, juuret, marjat ja vilja, mutta myös kaikenlainen eläinravinto kuten pikkunisäkkäät ja kalat. Karhu liikkuu suuresta koostaan huolimatta ketterästi, kiipeää ja ui hyvin.

Lumileopardi on Himalajan kylmien ja lumisten vuoristoseutujen kissapeto. Lumileopardilla on suuri reviiri ja se liikkuu pitkiä matkoja seuraillen saaliseläinten vuodenaikaisia vaelluksia.

Varislinnut ovat älykkäitä ja sopeutuvaisia. Ne muistavat, minne ovat jemmanneet ravintoa ja osaavat harhauttaa lajikumppaneitaan. Korpit voivat seurailla petoeläimiä haaskojen toivossa. Kaupungeissa varislinnut osaavat hyödyntää ihmisen toimia omaksi edukseen. Korpit pärjäävät muisti- ja ongelmanratkaisutehtävissä papukaijoja paremmin. Eläintarhoissakin korpeille annetaan älykkyyttä haastavia ongelmia ratkaistaviksi.

Ilveksen ominta aluetta on pohjoinen havumetsävyöhyke, vaikka lajia elää tundralta aina Himalajalle asti. Paksu turkki ja karvaiset tassut pitävät ilvekset lämpiminä kylmien talvikuukausien ajan. Täplikäs väritys naamioi hyvin tämän Suomen ainoan kissapedon.

Hirvi on metsiemme ylväs kulkija, joka on sopeutunut erinomaisesti vaihtuviin vuodenaikoihimme. Syksyllä sonnit taistelevat naaraiden suosiosta, kunnes naaras valitsee sulhonsa. Talvella hirvet elävät säästöliekillä pienissä laumoissa. Kesän tullen laumat hajaantuvat ja hirvet etsivät ravintoa vehreiltä ranta-alueilta ja reheviltä laitumilta. Toukokuussa hirvilehmä synnyttää useimmiten kaksosvasat, jotka seuraavat emoaan vuoden päivät. Syntyessään punaruskeat ja pilkuttomat vasat tummuvat kesän mittaan.

Leopardien alalajeista pohjoisin ja uhanalaisin on amurinleopardi. Amur-joen alueella Venäjän ja Kiinan rajaseudulla elää vain noin 80 yksilöä, joten sukupuuton vaara on suuri. Alalajin ahdingon on aiheuttanut elinalueiden kutistuminen hakkuiden ja metsäpalojen takia. Turkista saa hyvän hinnan, joten myös salametsästys harventaa leopardien rivejä. Eläintarhoissa on tällä hetkellä amurinleopardeja neljä kertaa enemmän kuin luonnossa.

Aasianleijona on erittäin uhanalainen leijonan alalaji. Luonnossa niitä elää noin 500 yksilöä Intiassa yhdellä ainoalla metsäalueella, maan luoteisosassa sijaitsevassa Girin kansallispuistossa. Pienen elinalueensa takia aasianleijonat ovat erityisen alttiita luonnonkatastrofeille tai tautiepidemioille. Eläintarhoilla on tärkeä rooli aasianleijonien säilymisessä tuleville sukupolville.

Kamelit ovat nykyisin turisteille tuttuja ja turistit niillä paljolti ratsastelevatkin. Kameleilla on ollut niitä käyttäneille kansoille tavattoman suuri merkitys. Kameli on ollut sekä kantojuhta että vetojuhta, jonka on voinut valjastaa vankkureidenkin eteen. Kamelin liha ja maito ovat olleet tärkeitä ravinnossa ja sen nahkaa on voitu käyttää monenlaisiin tarkoituksiin. Kamelin karvoista on kudottu kankaita ja mattoja. Kaikki kamelista on käytetty - lantakin on palanut polttoaineena.

Vompatit ovat Australian pussieläimiä. Niitä elää nykyisin kahdessa eri suvussa kolme lajia.

Pussipiru on pussieläimiin kuuluva australialainen pussipeto. Sen vanhempi nimitys on pussiahma. Siitä on käytetty myös nimityksiä "Tasmanian tuholainen", "Tasmanian paholainen" ja "tasmanianpiru".

aatto

porukka

Tässä on viiden lapsen sisarussarja.

Arktisella tundralla elävä myskihärkä selviää erittäin kylmissä ja ankarissa oloissa. Paksu ja pitkä talviturkki suojaa erinomaisesti pakkaselta ja tuulelta. Myskihärkiä oli jo jääkaudella, jolloin ne elivät nykyistä laajemmalla alueella ja samoilla kylmillä aroilla käyskentelivät myös villamammutit ja villasarvikuonot.

Maatiaiskana on Suomen olosuhteisiin sopeutunut kanarotu. Se on elänyt suomalaisten rinnalla jo kahden vuosituhannen ajan. Eri puolille Suomea kehittyi erilaisia kanakantoja, joita nykyisin tunnetaan kaksitoista erilaista. Korkeasaaren maatiaiskanat edustavat Alhon kantaa, joka on lähtöisin Hämeestä. Väritys vaihtelee punaruskeasta mustaan. Kukot muistuttavat villejä esi-isiään. Kanat ovat hyviä munijoita ja innokkaita hautojia.

Kaksikyttyräinen kameli elää Aasiassa pääasiassa kotieläimenä. Villejä kamelilaumoja on vain Mongoliassa, Gobin autiomaassa. Kamelit kasvattavat paksun talviturkin, jonka turvin ne selviävät Keski-Aasian purevista pakkasista. Ylimääräisen ravinnon ne varastoivat kyttyröihinsä rasvana.

Näyttävän kokoinen huuhkaja käyttää korkeita kallioita huhuilu- ja tähystyspaikkoinaan ja rakentaa pesänsä puunrungon, juurakon tai suuren kiven kupeelle sateensuojaan. Muninta tapahtuu maalis-huhtikuulla. Huuhkaja voi pesiä myös rakennuksiin kaupungissa, jos saalista on riittävästi tarjolla. Laji on tarkka pesimärauhastaan.

Itä-Siperian metsissä, Amur-joen alueella elelee maailman pohjoisin tiikerin alalaji amurin- eli siperiantiikeri. Se on myös maailman suurin kissapeto. Aikuinen urostiikeri voi painaa lähes 300 kiloa. Amurintiikeri on säänkestävä kissapeto – se ei säikähdä lunta eikä pakkasta ja se ui mielellään. Tiikerin raidat toimivat suojavärinä heinikossa vaaniessa.

Suomen suurimmalla näätäeläimellä on leveät tassut, joiden avulla se pääsee liikkumaan sujuvasti pehmeässä lumessa. Tällöin ahma saattaa saada kiinni suurempaakin riistaa, mutta suurimman osan vuodesta se on kehno saalistaja. Pääravintoa ovat pikkunisäkkäät ja raadot. Ahma vie löytämänsä raadon piiloon vaikkapa lumen alle, suohon tai kallionkoloon.

Kesytetyt aasit (Equus asinus asinus) ovat lähtöisin Afrikasta aivan kuin ihmisetkin, selviää kansainvälisestä tutkimuksesta.

Pöllöt (Strigidae) on lintuheimo, joka kuuluu pöllölintujen (Strigiformes) lahkoon. Elintavoiltaan pöllöt muistuttavat jossain määrin petolintuja, sillä molemmat syövät lihaa ja pyydystävät ravinnokseen eläviä lintuja sekä pikkunisäkkäitä. Pöllöt eivät kuitenkaan ole sukua petolinnuille, vaan niiden lähimmät sukulaiset ovat kehrääjälinnuissa (Caprimulgiformes). Suomessa pesiviä pöllölajeja ovat helmipöllö, varpuspöllö, huuhkaja, hiiripöllö, lehtopöllö, viirupöllö, lapinpöllö, sarvipöllö, suopöllö ja joinakin vuosina tunturipöllö. Harhailijoina meillä on tavattu kyläpöllönen ja minervanpöllö.

Uudessa-Guineassa elää kahdeksan puukengurulajia ja Australiassa kaksi. Kun peruskenguru liikkuu maanpinnalla, niin puukengurut kykenevät myös kiipeilemään puissa. Tällainen puissa kiipeilyhän ei ihan ensimmäiseksi tule kenguruista mieleen.