A1Uutiset

Sarjassa seurataan Päivi-mehiläishaukan muuttoa Etelä-Afrikasta kohti Suomen pesimätanhuvia. Päivi on mukana satelliittiseurannassa, jossa selvitetään Suomessa vaarantuneen lajin muuttoreittejä.

Myös isot räpylät auttavat soidinryntäilyssä.

Australialainen perheenisä oli ostanut pienelle lapselleen lahjaksi kahluualtaan, jossa hän voisi uiskennella ja vilvoitella kuumina kesäpäivinä. Pienokainen ei ollut ehtinyt nauttia altaasta montaa päivää, kun pihalla olleet emu-linnut valtasivat sen omaan käyttöönsä. Tilanteesta huvittunut perheenisä kuvasi hauskan videon emujen allasriehasta, jo

Jos kuulet kuikan soidinhuudon kotijärvelläsi, voit olla tyytyväinen. Kuikka näet viihtyy ja pesii vain puhdasvetisillä järvillä.

Satakieli on saanut nimensä monipolvisesta ja vivahteikkaasta laulustaan. Se viihtyy Etelä- ja Keski-Suomen nuorissa ja lehtipuuvaltaisisssa metsissä.

Yöllinen metsä on kiehtova, ja pöllöretkellä on jännittävää. Etukäteen on mahdotonta tietää, huhuilevatko pöllöt tänä yönä. Kylmä talvi ei ole Pohjolan karuihin oloihin sopeutuneille pöllöille pahin vastus, jos ravintoa on tarjolla riittävästi.

Mustarastas on melko uusi tulokas Suomen linnustossa. Vielä 1900-luvun alussa se oli meillä vielä varsin harvinanen lintu, joka esiintyi vain Etelä-Suomen rehevimmissä lehdoissa.

Vanhojen kirkonkirjojen mukaan naakkojen eli kirkhakkisten on katsottu kuuluvan luonnostaan keskiaikaisten kivikirkkojemme kokonaiskuvaan.

Laajan metsäteollisuuden Suomessa pöllöt ovat joutuneet sopeutumaan lukuisiin muutoksiin elinympäristössään. Suomen pöllöjen elämää onkin tutkittu runsaasti. Tutkittu juttu tutustui maamme pöllötutkijoihin ja pöllöjen salattuun maailmaan vuonna 2005.

"Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen". Jo vanha sananparsi kertoo, että västäräkin ilmestyminen pihapiiriin huhti-toukokuun vaihteessa ennakoi pian alkavaa kesää.

"Tunnetko omenapuun", kysytään koulu-tv:n ohjelmassa vuodelta 1979. Viipyilevien luontokuvien kautta seurataan omenapuun elämää ja luontoa sen ympärillä eri vuodenaikoina.

Pienen Kimmo-pojan matkassa tutkitaan luonnon ihmeitä. Aluksi on talvi ja maa on lumen peitossa. Linnut löytävät ruokaa omenapuun oksassa riippuvasta talipallosta.

Kevättalven saapuessa puiden oksille ilmestyy yhä useampia lintulajeja.

Palonestoaineita ei ole koskaan löytynyt näin paljon linnun elimistöstä.

Riekko on pahasti taantunut kanalintu, joka on lähes kokonaan hävinnyt Etelä-Suomesta. Suomen riekkokannaksi on arvioitu 50 000-120 000 paria, ja lintu on luokiteltu uhanalaistarkastelussa silmälläpidettäväksi.

Sinirintaa tavataan Lapin tunturikoivikoissa ja jonkin verran Metsä-Lapissa, joihin sen levinneisyysalue melko tarkoin rajoittuu.

Käki on yleinen koko maassa, mutta se yhdistetään usein Karjalaan. Kukuntansa ja pesintätapansa vuoksi käki on myös lintu, johon on liitetty paljon taruja ja uskomuksia.

Pyörii kuin pöllön pää... Iso, pyöreä pää ja eteen napittavat suuret silmät, sellainenhan pöllö on.

Ennen kololintujen pesinnän alkua on syytä puhdistaa pöntöt viime kesän jäljiltä. Jos pönttöjä ei ole puhdistettu vuosiin, ne voivat olla lähes lentoaukkoon asti täynnä vanhaa pesäainesta. Ja siinä töhnässä viihtyvät myös monenlaiset loiset.