A1Uutiset

Karttauudistustoimikunta on saanut valmiiksi uuden Suomen kartan. Tarpeettomiksi katsotut valtakunnan osat on siirretty länsinaapuriin.

Viimeisten 10 vuoden aikana naakkakanta on yli kaksinkertaistunut. Lintujen älymystöön kuuluva naakka aiheuttaa paitsi harmia myös riemua.

Ennelintunakin tunnettu käki saattaa kesäyönä valvottaa kukunnallaan. Kukuntaan liittyy paljon uskomuksia, mutta kovin tarkkana ennustajana lintua ei kannata pitää. Ruokolahdella Etelä-Karjalassa on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen käkien ja leppälintujen tutkimusalue.

Lintulajien elinympäristöissä on suuria eroavaisuuksia. Kurki kokoaa pesäkekonsa suolle, kiiruna elää tuntureilla, kalalokki hakeutuu järville ja saaristoon. Monet lajit lähtevät talven lähestyessä etelämmäksi lämpimämmille alueille.

Kirkasvetisillä järvillä pesivä kuikka on sopeutunut erityisen hyvin elämään vedessä. Ruumiin takaosassa olevilla jaloillaan se ei itse asiassa pysty kävelemään lainkaan, mutta on sen sijaan erinomainen sukeltaja.

Vaikka jäät vielä suurimmaksi osaksi peittäisivät vesistöjämme, isokoskelot saapuvat ensimmäisiin suliin vesiin. Ne myös viihtyvät täällä pitkään syksyyn. Leutoina talvina jokunen saattaa jäädä talvehtimaankin.

Haahka aloittaa pesinnän varhain keväällä. Haahkamammat läpsyttelevät pitkin kallioita ja etsivät sopivaa pesäpaikkaa, johon munia. Naaraat munivat untuvilla vuorattuun pesään noin viisi munaa, yhden päivässä. Tämän jälkeen niillä on edessään kuukauden haudontaurakka. Ne kököttävät pesässään ilmoista riippumatta.

Tiaiset tunnetaan terhakkaina varpuslintuina. Varsinkin tali- ja sinitiainen ovat ympäri vuoden monen pihapiirin piristys. Hömö-, kuusi- ja töyhtötiainen puolestaan ovat enemmänkin metsätiaisia.

Käki on Pohjois-Karjalan maakuntalintu. Jo ennen maakuntalinnuksi nimeämistäkin se yhdistettiin usein juuri Karjalaan.

Naakka on Varsinais-Suomen maakuntalintu. Vanhojen kirkonkirjojen mukaan naakkojen eli kirkhakkisten on katsottu kuuluvan luonnostaan keskiaikaisten kivikirkkojemme kokonaiskuvaan. Tunnetuin esimerkki tästä lienee Turun tuomiokirkon suuri naakkakolonia.

Harakkaa on pidetty ihmisen seuralaisena, tyypillisenä maaseudun taajaman ja maatalojen pihapiirin lintuna, mutta nykyään myös harakat ovat kaupunkilaistuneet.

Valkoselkätikka on Päijät-Hämeen maakuntalintu. Valkoselkätikka on aina ollut Suomessa melko harvinainen lintu, ja tehometsätalous on kaventanut entisestään sen suosimia biotooppeja.

Pohjois-Savon pesimälinnustoon on lisätty tänä kesänä uusi laji, sitruunavästäräkki. Kuopion Riistavedelle saapui toukokuussa ensin koiras ja myöhemmin sitruunavästäräkkinaaras, joiden ensimmäiset poikaset kuoriutuivat juhannuksena.

Helmipöllöllä ja muilla vanhojen metsien lajeilla on eteläisessä Suomessa tukalat oltavat. Huhuilu- ja rengastusretket inspiroivat Minnan ja Kimmon maistuvaan metsiensuojelutempaukseen.

Linnut ovat munivia selkärankaisia, joilla on höyhenpeitteinen keho. Valtaosa linnuista kykenee lentämään siivillään. Nokkaansa linnut käyttävät muun muassa syömiseen, pesäntekoon ja puolustautumiseen. Tunnistatko sinä tuttuja lintuja, entä eri lintulajien lauluja?

Kansallislintumme laulujoutsen oli vielä 1900-luvun puolivälissä Suomessa sukupuuton partaalla metsästyksen vuoksi. 1940-luvun lopulla laulujoutsenia oli Suomessa vain noin 15 paria ja ne pesivät enää Lapin ja Kuusamon erämaissa.

Kaakkuri oli ennen rauhallisten erämaiden lintu. Nyt se, kuten niin monet muutkin lintulajit, on paikoin sopeutunut yllättävän hyvin ihmisen läheisyyteen.

Sorsalintuihin kuuluva haapana on yleinen kaikkialla Suomessa. Se on Suomen sisävesien viidenneksi yleisin sorsalintu. Yleisimmät ovat sinisorsa ja tavi.

Västäräkki on Pirkanmaan maakuntalintu. "Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen." Jo vanha sananparsi kertoo, että västäräkin ilmestyminen pihapiiriin huhti-toukokuun vaihteessa ennakoi pian alkavaa kesää.

Tervapääsky on Pohjanmaan maakuntalintu. Se on himmeänmusta, vaaleakurkkuinen ja sirppisiipinen muuttolintu. Nimestään huolimatta tervapääsky ei ole sukua pääskyille.

Varista pidetään sosiaalisena ja älykkäänä lintuna. Se on osittaismuuttaja. Pohjoisen varikset muuttavat talveksi etelämmäksi, mutta Etelä-Suomen varikset pysyttelevät täällä talvellakin.

Kuukkeli on hiljainen vanhojen metsien lintu, Kainuun ja Koillismaan maakuntalintu. Sitä voidaan kutsua todelliseksi paikkalinnuksi, jota harvoin tavataan elinpiirinsä ulkopuolelta.

Varikset ovat varpuslintuihin kuuluva heimo. Varislinnut ovat Suomen suurimpia varpuslintuja. Ne ovat tukevarakenteisia, jykevänokkaisia ja leveäsiipisiä lintuja.

Käpytikka on Suomen yleisin tikkalaji. Sitä tavataan lähes koko maassa tunturialueita lukuunottamatta. Laji myös talvehtii Suomessa. Koiraalla on niskassa punainen laikku, kun taas naaraan koko päälaki on musta.