A1Uutiset

Savitaipaleella Lennuksen metsästysmajalla on pönttötalkoiden yksi ahkerimmista pönttötehtaista. Tänä keväänä Lennuksen metsästysyhdistyksen sorvilla on tehty yli 500 linnunpönttöä. Vappuun mennessä pönttöjä on määrä sorvata yli tuhat. 

Pääskysestä ei päivääkään, sanoi vanha kansa kesää odottaessaan. Totta onkin, että pääosa pääskysistämme saapuu Suomeen vasta kesän kynnyksellä, lähdettyään Afrikan eteläosista ainakin pari kuukautta aikaisemmin. Eikä iloisempaa kesäntuojaa saata kuvitellakaan kuin navetan tai tallin ylisille joutuisin siiveniskuin sujahtava haarapääsky, joka malttaa lentelynsä lomassa hädin tuskin istahtaa sähkölangalle visertääkseen muutaman kiireenoloisen säkeensä.

Osa linnuista pesii jo kovaa vauhtia, ja lisää pesueita tulee kevään edetessä. Linnuille se merkitsee kovaa ponnistusta. Olosuhteiden vaatiessa jotkut lintuemot eivät kuitenkaan epäröi tehdä valintoja poikastensa suhteen. Jos ruuan hankkiminen kaikille on liian työlästä, se ruokkii vain vahvimmat.

Suomen Luonto julkaisee yhdeksänosaisen Lintukaraoke-sarjan netissä. Lintukaraoke on hauska tapa opetella linnun ääniä – se yhdistää  translitterointeja, kuuntelua ja matkimista. Kokeile Lintukaraokea!

Kevät koittaa ja linnut rupeavat tepastelemaan laiturilla. Se on mukavaa, mutta uimaan tai muuten vain löhöilemään mennessä laituri on aina kuurattava puhtaaksi lintujen ulosteista.

Osallistu ET- ja ET Matkaopas -lehtien viikon kuva-arvoitukseen ja voit voittaa kivan palkinnon.

Kuukkeli kertoo metsäalueen olevan hyvä elinpaikka paitsi kuukkelille, myös metsäkanalinnuille ja lukuisille muillekin metsän lajeille. Eteläisessä Suomessa kuukkeli on harvinaisuus. Se on yksi voimakkaimmin taantuneita metsälintulajejamme.

Pöllöretkien suosio on kasvanut Turun seudulla viime vuosina. Maaliskuun pöllöretkelle osallistui 150 lintuharrastajaa. Mukana oli 11-vuotias Elmeri Juuti, joka on päässyt seuraamaan pöllöjen elämää läheltä.

Kaupat pullistelevat linnuille sapuskaa, mutta urbanisoituneet, nuoremmat sukupolvet eivät viitsi enää sitoutua ruokkimaan siivekkäitä samalla innolla kuin vanhemmat. Näin väittää kokkolalainen lintuharrastaja Marko Pohjoismäki. Birdlife Suomi komppaa: maaseudulla ruokitaan enemmän ja iäkkäämmät ovat nuoria kiinnostuneempia.

Linnunpöntön ripustaminen ei ole vaikeaa. Tarkista että pönttö pysyy puussa ja suojaa pesää. Muista myös, että puu kasvaa.

Suomen öisin ääntelevät rantakanat ovat luhtakana ja luhtahuitti. Rytmit ovat helposti tunnistettavia ja yksinkertaisia.

Lehtopöllön (Strix aluco) huuto on todellinen tunnelmanluoja kevättalven pöllöretkellä. Kuulas, korkea huuto leikkaa ilman surumielisenä tai kohtalokkaana, kuulijasta riippuen. Tai vain houkuttelevana, niin kuin lehtopöllönaaras koiraan soidinäänen kokee. Lehtopöllö on vanhojen lehtimetsien ja puistojen sekä kartanon puistikoiden laji. Se on viirupöllön ja lapinpöllön kanssa samaa Strix-sukua, ja niitä molempia selvästi pienempi. Lehtopöllön äänitti Lauri Hallikainen (Kultasointu) ja kuvasi Markus Varesvuo (Lintukuva). #LauriHallikainen #MarkusVaresvuo #soidinääni #lehtopöllö

Tähän asti on ajateltu, että vain ihmiset kykenevät yhdistelemään sanoista lauseita ja näin luomaan lukemattoman määrän uusia merkityksiä. Samaan pystyy myös japanilainen talitiainen, osoittaa nyt kansainvälinen tutkijaryhmä. Prisma Studio testasi, ymmärtävätkö suomalaistintit kielellisesti lahjakkaiden aasialaisserkkujensa juttelua.

Peipon (Fringilla coelebs) raikuvan riemukas laulu tuo kevään. Se muistuttaa hieman pajulinnun laulua, mutta soi iloisesti duurissa.

Täyteläinen, melodinen, sointuva, syväntumma. Näin mustarastaan laulua kuvaili linnunäänten tuntija Jussi Seppä lähes sata vuotta sitten. Silloin mustarastas oli Lounais-Suomen lehtojen vähälukuinen laulumestari, mutta nykyisin se pesii Lapin etelärajoille saakka.

Nyt on lintumiehen vapaapäivä – tai paremminkin viikko. Tämä matka on omistettu kulttuurille, maisemille ja laadukkaalle yhdessäololle. Mutta kuinkas kävikään.

Lintujen muutto tuhansien kilometrien päähän ja takaisin on luonnon vaikuttavimpia näytelmiä. Matka on vaaroja täynnä, mutta yhteistyöllä ja erehtymättömällä suuntavaistolla siitä selvitään.

Jaffa- ja norppa-julisteista tuttu graafikko Erik Bruun on myös innokas lintuihminen. Bruun muistaa hyvin, kuinka ensimmäiset valkoposkihanhet rantautuivat hänen kotisaarelle Suomenlinnaan 20 vuotta sitten.

Kodin Kuvalehden väki on innoissaan tekemistään muuttolintuhavainnoista. Jopa kiuru livertelee jo kevään tuloa.

Ylen Luontoilloista tuttu Urpo Koponen, 67, on tehnyt tuhansia linnunpönttöjä. Nyt hän näyttää, miten sellainen kootaan kätevästi.

Odotus palkittiin, kun pakkashuurun kuorruttama maakotka lensi tykkylumisessa maisemassa suoraan kohti kameraa. Toisaalla filmille tallentui sattumalta tavattu vaikeakulkuista suota ylväästi ylittävä hirvi. Paras otos vaatii aikaa, joskus tuuria.

Eläinten vuorokausirytmit ovat kehittyneet erilaisiksi pikkuhiljaa evoluution seurauksena. Kauan sitten eri eläinlajit ikään kuin jakoivat ajan: yhdet ottivat päivävuoron, kun taas toiset valitsivat yövuoron. Sarjassa esitellään yöeläimiä ja selvitetään, mitä eri aisteja ne käyttävät etsiessään ja saalistaessaan ravintoa öisillä retkillään.

Suomen öisin ääntelevät rantakanat ovat luhtakana ja luhtahuitti. Rytmit ovat helposti tunnistettavia ja yksinkertaisia.

Mustatastaan laulu on kaunista lurittelua. Laulun rauhallinen tahti ja huilumainen ääni ovat mustarastaalle tyypillisiä.