A1Uutiset

Mustarastas on rastaiden sukuun kuuluva lintulaji.

Rautiainen on rautiaisten heimoon kuuluva varpuslintu. Sen nimesi Carl von Linné vuonna 1758.

Västäräkki on västäräkkien heimoon kuuluva pitkäpyrstöinen varpuslintulaji.

Keltavästäräkki on västäräkkeihin kuuluva lintu .

Lapinkirvinen on västäräkkeihin kuuluva lintu .

Tunturikiuru on pohjoisen pallonpuoliskon varpuslintu.

Kangaskiuru on kiurujen heimoon kuuluva sukunsa ainoa laji.

Pikkutikka on pieni tikka.

Käpytikka on tikkalintuihin kuuluva lintulaji. Sen levinneisyysaluetta ovat Eurooppa ja pohjoinen Aasia. Käpytikan pituus on noin 25 senttimetriä, ja sen vatsa on valkoinen ja siivissä mustalla pohjalla valkoiset poikkiraidat. Käpytikkojen lajimäärään vaikuttaa kuusen ja männyn siemensadon onnistuminen. Se pesii monenlaisissa metsissä, vaikkakin suosii havumetsiä.

Harmaapäätikka , jota aiemmin kutsuttiin harmaatikaksi,[2][3] on harmaapäinen Euraasiaan levinnyt tikkalaji.

Kuningaskalastaja on koskipaikoissa viihtyvä lintu. Se on taitava lentäjä, joka heittelee saaliskalojaan ilmaan saadakseen ne osumaan pää tai pyrstö edellä kurkkuunsa.

Kehrääjä on kehrääjien lintuheimoon kuuluva laji. Se on tämän heimon ainoa edustaja laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa.

Suopöllö on päiväsaikaan aktiivinen, avoimessa maastossa viihtyvä pöllö.

Sepelrastas on mustarastaan sukuinen vuoristoissa elävä lintu.

Peukaloinen on peukaloisten heimoon kuuluva varpuslintu. Se on toiseksi pienin Suomessa pesivä lintulaji; sitä pienempi on ainoastaan hippiäinen.[2]

Virtavästäräkki eli vuorivästäräkki on västäräkkien heimoon kuuluva lintulaji. Lajin kuvaili ja nimesi Marmaduke Tunstall vuonna 1771.

Luotokirvinen on pieni, saaristossa tavattava varpuslintu.

Metsäkirvinen on västäräkkien heimoon kuuluva lintulaji.

Kiuru eli leivonen tai leivo on pienikokoinen vaaleanruskea Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa pesivä varpuslintu. Tunnusomaisena piirteenä kiurulla on päälaella sijaitseva pieni töyhtö. Kiuru on varhaisimpia Suomen keväisistä muuttolinnuista. Tämä on huomattu myös vanhan kansan loruissa . Kiurun vanha nimi on leivo eli leivonen ja paikallisesti sitä kutsutaan myös nimillä kirri, kirvu, tiuru, kivenpuottaja, kivenviiru, peltoleivonen.[2]

Pohjantikka on keskikokoinen tikka.

Valkoselkätikka on itäinen tikkalaji.

Palokärki on iso peloton tikka, johon liittyy paljon kansanperinnettä: sanotaan, että kuolema vierailee talossa, jonka pihaan palokärki asettuu.[2]

Käenpiika on tikkojen heimoon kuuluva lintulaji, joka vaaran uhatessa vääntelee ruumistaan niin, että se muistuttaa hieman käärmettä.

Tervapääsky , on kiitäjälintujen lahkoon kuuluva nopealentoinen, tumma lintulaji. Se ei ole läheistä sukua varsinaisille pääskyille, vaikka ulkonäöltään muistuttaakin niitä.

Helmipöllö on Suomen yleisin pöllö.