A1Uutiset

1970-luvun linnustoselvityksissä merikotka oli uhanalainen pesimälintu. Ympäristömyrkyt ja vaino tekivät tehtävänsä - poikastuotto oli olematonta. Tehokkaalla talviruokinnalla kanta saatiin elpymään.

Petolintuja, erityisesti haukkoja ja kotkia, pidetään usein voiman ja uljauden symboleina. Kun katselee taivaan korkeuksissa kaartelevaa kotkaa tai saaliinsa perään vauhdilla syöksyvää sulavalinjaista jalohaukkaa, tulee asiasta helposti vakuuttuneeksi.

Nokikana on helppo tunnistaa. Se on valkoista otsakilpeä ja nokkaa lukuun ottamatta hiilenmusta, pyöreänpullea lintu. Sukeltelee ruokaa etsiessään, mutta pullahtaa kuin korkki pintaan samasta paikasta.

Kurki on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu. Keväisin ja syksyisin moni havahtuu taivaalta kuuluviin trumpettimaisiin töräytyksiin.

Riekko on paikkalintu, Peräpohjolan maakuntalintu. Pesimäympäristönä se suosii tuntureiden rinnekoivikoita ja jokivarsipajukoita, rämeiden reunoja ja hakkuuaukeiden vesaikkoja.

Fasaani on alunperin itäaasialainen laji, joka on istutettu Eurooppaan riistalinnuksi ehkä keskiajalla ja Suomeen 1900-luvun alussa.

Kylmä kesä on verottanut kovalla kädellä lintupoikueita. Pikkulintujen poikueet ovat pieniä ja pesintöjä on ollut tavanomaista vähemmän. Myös vesilinnut ovat olleet vaikeuksissa.

Ilmastonmuutos, rakentaminen, tehomaatalous, vesistöjen rehevöityminen, ravinnon puute, metsästys ja jopa suoranainen lintuviha uhkaavat siivekkäitä ympäri maailman. Suomen linnuista 60 lajia on uhanalaisia.

Kauan odotettu onnistunut pesintä Varsinais-Suomessa ilahduttaa, mutta kattohaikaralle sopivia alueita on meillä vähän.

Saarenmaalla Pihtlan kunnassa on havaittu kurjen hautovan perunoita.

Suomen ensimmäinen idänkäki löytyi Kainuusta, kun lintuharrastaja Jyrki Lukkari äänitti outoa linnunlaulua. Asiantuntijat totesivat äänen kuulostavan idänkäen puputukselta.

Mediassa on väitelty siitä, rehevöittääkö merimetso merenlahtia ulosteillaan. Vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin.

Sarjassa seurataan Päivi-mehiläishaukan muuttoa Etelä-Afrikasta kohti Suomen pesimätanhuvia. Päivi on mukana satelliittiseurannassa, jossa selvitetään Suomessa vaarantuneen lajin muuttoreittejä.

Kanahaukka on paikkalintu, joka pesii vanhoissa havu- ja sekametsissä. Se on levittäytynyt koko maahan lukuun ottamatta puuttomia ulkosaaria ja tunturialueita.

Kyhmyjoutsen pesi Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1934. Laji tunnetaan kuitenkin Euroopassa tarha- ja puistolintuna jo vuosisatojen takaa. Harmaahaikara on tulokaslaji lähes sadan vuoden takaa.

Vuosikymmeniä merimetso oli keväin syksyin vain läpimuuttaja, mutta sitten alkoi tapahtua. Muutamassa vuodessa se otti paikkansa Suomen luonnossa.

Onko kaula kenossa vai mutkalla lennossa? Kurki on muuttolintu, jonka jokakeväiset ja -syksyiset jopa satapäiset kurkiaurat ovat monelle tuttu ja ihastusta herättävä näky. Haikaroita kannattaa etsiä vesien rannoilta.

Keski-Suomen maakuntalintu metso kuuluu linnustomme vaikuttavimpiin edustajiin. Suurikokoinen, yleisväritykseltään musta ukkometso lähtee lentoon kovalla ryskeellä läpi pensaiden ja pienten oksien.

Kanalinnut ovat pääasiallisesti maassa eläviä lintuja, joilla on tukeva, kärjestä kaareva nokka ja lyhyenleveät pyöreäpäiset siivet.

Monen lintulajin poikaset ovat jo jättäneet pesän ja lähiviikkoina poikasten määrä maastossa lisääntyy yhä. Erityisesti tähän vuodenaikaan kissanomistajilta toivotaan vastuullisuutta.

Kattohaikarapariskunta Varsinais-Suomen Koskella elää nyt jännittäviä aikoja. Munat ovat ilmeisesti kuoriutumassa.

Kesän tullen monet heittelevät vesilinnuille pullaa ja leipää mökin laiturilla tai puiston rannassa. Asiantuntija tyrmää tavan hyödyttömänä ja jopa haitallisena. Varsinkaan kesäkuukausina vesilintuja ei pitäisi syöttää ollenkaan.