 Your new post is loading...
|
Scooped by
Skuuppilehdet
October 23, 2016 1:43 AM
|
mänty
metsämänty Pinus sylvestris, Pinus-sukuun kuuluva havupuulaji
mikä tahansa mäntyjen (Pinus) sukuun kuuluva puu(laji)
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
September 7, 2016 11:50 PM
|
Tieto Paavolan tammen mykistävästä kauneudesta on levinnyt luonnonystävien keskuudessa pikavauhtia ympäri Suomen.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
August 2, 2016 12:38 PM
|
opit tuntemaan metsän kasvi-, sieni- ja eläinlajeja, niiden rakennetta ja sopeutumista suomalaiseen metsään elinympäristöihinsä
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
August 2, 2016 12:13 PM
|
Tämän puuvartisten kasvien nimiluettelon tarkoitus on tarjota helppokäyttöinen työkalu sellaisille jotka joutuvat työssään tai harrastuksensa parissa miettimään mikä on jonkin puulajin (tai muun puuvartisen kasvin) käypä tieteellinen tai suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen nimi. Luetteloa voi käyttää myös jos haluaa selvittää, mikä on kirjallisuudesta löytyvän vieraskielisen nimen suomenkielinen vastine. Kaikki luettelon lajit ovat sellaisia, joita kasvaa joko luontaisesti tai viljeltynä ainakin jossain päin Suomea. Lajitason lisäksi mukana on myös joitakin alalajeja, erikoismuotoja ja viljelylajikkeita (näistä erilaisista luokitteluyksiköistä käytetään nimitystä taksoni). Luettelon laadinnassa on lähtökohtana ollut Metsäntutkimuslaitoksen kokeissa ja muissa viljelmissä oleva lajisto, joka painottuu havupuihin. Mukana ovat myös kaikki Suomen luonnonvaraiset puuvartiset kasvit, sekä huomattava joukko yleisimpiä puuvartisia koriste- ja hyötykasveja. Missään tapauksessa luettelo ei kuitenkaan pyri kattamaan kaikkia Suomessa kasvavia puuvartisia lajeja ja lajikkeita.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
August 2, 2016 12:11 PM
|
”Puut ja pensaat” ei ole taksonomisesti yhtenäinen ryhmä, vaan koostuu eri ryhmistä poimituista lajeista, jotka vain ovat kasvutavaltaan toistensa kaltaisia. Täten ryhmän rajaus on aina hieman subjektiivinen. Olen koonnut tähän listaan lajeja, jotka miellän puiksi ja pensaiksi, ja jotka myös Retkeilykasviossa sellaisiksi luetaan.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
August 2, 2016 12:10 PM
|
Lehtipuissa valikoima on laaja pienistä kukkivista puista suuriin katu ja puistopuihin. Käyttökohteitakin on useita, niinpä joka tarpeeseen löytyy vaihtoehto.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
August 2, 2016 12:09 PM
|
Metsät peittävät kolmanneksen maapallon maapinta-alasta. Tämä uusiutuva luonnonvara ja ihmiskunnan elinehto käsittää noin 45 000 eri puulajia, valtaosaltaan lehtipuita. Tätä taustaa vasten meidän kotimainen puulajistomme on hyvin suppea, vain 25- 30 lajia. Tarkka luku riippuu siitä, mihin puun ja pensaan välinen raja vedetään.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
August 2, 2016 12:08 PM
|
Täältä voit tarkastaa, kuinka hyvin tunsit puulajit.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
June 9, 2016 3:15 AM
|
Tunnista puulajit niiden lehtien tai havujen perusteella
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
May 22, 2016 9:43 AM
|
Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi. Pienemmät puuvartiset kasvit, joilla on useita varsia ovat pensaita tai varpuja. Joskus rajanveto voi olla vaikeaa, koska pensailla ja varvuilla on puumaisia piirteitä. Puista muodostuneet metsät peittävät kolmanneksen maapallon maapinta-alasta. Maapallon metsissä on noin 45 000 eri puulajia, valtaosaltaan lehtipuita. Puulajitiede tunnetaan termillä dendrologia.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
February 20, 2016 1:03 AM
|
Yleisimmillä lehtipuillamme on suhteellisen vähän huomiota herättäviä rungon tai oksiston erikoismuotoja. Rauduskoivun visamuodot ovat tästä poikkeus. Visakoivun ohella lehtipuiden merkittävimmät erikoisuudet löytyvät lehtien poikkeavista muodoista. Erityisesti lepillä ja rauduskoivulla esiintyy runsaasti erilaisia lehtimuotoja. Liuskalehtisiin leppiin ja koivuihin on Pohjoismaissa kiinnitetty huomiota jo 1700-luvun loppupuolelta saakka.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
February 20, 2016 1:02 AM
|
Kuusen vaihteleva ulkonäkö on jo kauan herättänyt kasvitieteilijöiden ja metsämiesten kiinnostusta. Vaihtelua esiintyy kasvutavassa, neulasten värissä, rungon ja kuoren sekä käpyjen rakenteessa. Näissä ominaisuuksissa esiintyvän, normaaliin lajinsisäiseen monimuotoisuuteen kuuluvan muuntelun lisäksi tavataan kuusella poikkeuksellisen runsaasti tämän vaihtelun ulkopuolelle jääviä erikoismuotoja.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
December 27, 2015 4:45 AM
|
Lepät saapuivat Suomeen luultavasti ensimmäisten lehtipuiden mukana noin 7000 vuotta sitten. Suomessa esiintyy kaksi leppälajia: tervaleppä ja harmaaleppä.
|
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
September 30, 2016 1:25 AM
|
Joko talven tulo ahdistaa? Ajattele, että osa puista aloittaa syksyyn valmistautumisen jo kesälomasesongin aikaan.
Ruska
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
September 5, 2016 9:36 AM
|
Luonnonvarakeskuksen tutkija Risto Jalkanen on huolissaan koivujen kyvystä selvitä tulevasta talvesta, koska puut kärsivät useista eri taudeista.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
August 2, 2016 12:13 PM
|
SUOMEN suurin puu on paksuin tai pisin, ei molempia. Se on toki myös kunnioitettavan ikäinen – tosin harvan vihreän jättiläisen historia tunnetaan alusta asti.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
August 2, 2016 12:12 PM
|
Metsät peittävät Suomen maapinta-alasta noin 75 %. Suomessa kasvaa noin 30 eri puulajia. Metsiemme yleisin puulaji on mänty. Toiseksi yleisin on kuusi ja kolmatta sijaa pitää koivu.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
August 2, 2016 12:11 PM
|
Havupuut ja pensaat ovat pihan kohokohtia erityisesti talvella. Ne tuovat väriä valkoiseen maailmaan ja tummia sävyjä keskelle heleitä väriläikkiä. Monimuotoisuutensa vuoksi havut ovat kiinnostava ryhmä jolla on monia käyttömahdollisuuksia.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
August 2, 2016 12:09 PM
|
Jalot lehtipuut on lähinnä Pohjoismaissa ja Pohjois-Baltiassa käytetty yhteisnimitys muutamille lehtipuulajeille, jotka Keski-Euroopan lehtimetsävyöhykkeellä ovat varsin yleisiä, mutta joita Pohjois-Euroopassa tavataan luonnonvaraisina vain harvinaisina parhailla kasvupaikoilla, varsinkin lehdoissa. Jalot lehtipuut muistuttavat toisiaan useilta tärkeiltä metsänhoidollisilta ja ekologisilta ominaisuuksiltaan. Kasvitieteellisesti ne eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, vaan kuuluvat lähes kaikki eri kasviheimoihin.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
August 2, 2016 12:08 PM
|
Koivu on helppo tuntea talvellakin puun valkean rungon ansiosta. Koivuja kasvaa monenelaisilla paikoilla ja se on maamme yleisin lehtipuu. Koivuja on kahta lajia. Rauduskoivun lehdet ovat kolmiomaisia. Hieskoivun lehdet ovat pyöreämpiä.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
July 20, 2016 11:03 AM
|
Koivut on kasvisuku, johon kuuluu noin 120 lajia pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen puita ja pensaita. Ne ovat kesävihantia, tuulipölytteisiä ja yksikotisia. Lehdet ovat oksilla kierteisesti ja ne ovat yleensä ehytreunaisia, mutta joskus liuskaisia. Emi- ja hedenorkot ovat samassa puussa. Eminorkot ovat hedenorkkoja pienempiä ja kukkiessaan pystyjä. Hedenorkot ovat pitkiä ja riippuvia. Lenninsiivelliset siemenet varisevat syksyllä, ja ne kulkeutuvat tuulen mukana pitkiäkin matkoja. Koivujen runkoa ja oksia verhoaa helposti kuoriutuva tai hilseilevä, usein valkoinen ja mustaviiruinen kuori eli tuohi.[1]
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
June 9, 2016 3:02 AM
|
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
February 20, 2016 1:03 AM
|
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
February 20, 2016 1:03 AM
|
Männyn poikkeavat muodot eivät ole herättäneet kasvitieteilijöissä samanlaista kiinnostusta kuin kuusen erikoisuudet. Männyn erikoismuotoihin on lisäksi kiinnitetty huomiota kuusta myöhemmin. Ensimmäiset Suomessakin tutuiksi tulleet männyn erikoismuodot määriteltiin ja nimettiin Euroopassa 1800-luvun puolivälissä. Vielä viime vuosisadan lopulla arveltiin, ettei Suomesta löydy männyn toisintoja (erikoismuotoja), mutta todettiin että "Kasvintutkijat kuitenkin ovat kertoneet monta toisintoa Euroopassa kasvavaksi vaikka metsänhoitajat eivät ole niitä hyväksyneet" (Blomqvist 1891 a). 1900-luvun alkupuolella löytyi jo Suomenkin kasvi- ja metsäkirjallisuudesta männyn erikoismuotojen kuvauksia (Cajander 1917, Hiitonen 1933). Nykyään männyllä tunnetaan vastaavanlaisia poikkeavuuksia kuin kuusella, vaikkakin huomattavasti vähemmän.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
December 30, 2015 11:27 PM
|
Suomen kieleen jalopuu-nimitys on saatu Saksasta. Siellä se oli alun perin nikkaritermi: puusepät käyttivät muutamista kestävistä ja erilaisiin veistotöihin hyvin sopivista puulajeista Edelbaum-nimitystä. Kun samat puulajit ovat Pohjoismaissa vaateliaita ja eteläisiä lehtojen kasveja, ottivat kasvitieteilijät termin omaan käyttöönsä, mutta nyt se sai ekologisen merkityksen.
|
Scoop.it!
