A1Uutiset

Yle Luonto kävi seuraamassa, miten linnuille lyödään hilut kinttuun. Katso, kuinka punarinta laitetaan tötteröön. Miten rauhallisesti se antaakaan punnita itsensä!

Poikamme löysi lokakuussa risusavotassa pihalta risun, johon oli asetettu kaksi sisiliskoa. Kuka tai mikä on asian takana?

Lintujen asuntomessut Luumäen Jurvalassa ovat tältä pesintäkaudelta päättyneet.

Kuvailin syyskuussa Helsingissä Viikin koetilan pellolla hanhia, kun korkealta taivaansinestä kuului kurkien korahtelua. Muutolla oli usei..

Suomalaisten tiaisten pesinnässä on tapahtunut ainutkertainen poikkeus.

Mikko Lantto kuvasi viikon ajan 4.-10.5.2015 Avaran luonnon innoittamana muuttolintuja takapihallaan Rovaniemellä.

Suomen suurimman merimetsoyhdyskunnan sijaintipaikkakunnan Merikarvian kunnanjohtaja Pentti Ala-Luopa vaatii valtiovallalta pikaisia toimia lintujen määrän kasvun hillitsemiseksi. Uuden tutkimuksen mukaan merimetsokanta on kasvanut huimasti, mikä oli yllätys tutkijoille.

Pesästä pudonneita linnunpoikasia ei pidä auttaa, vaikka mieli tekisi. Paitsi, jos kyse on tervapääskyn poikasesta, sillä se on muuten tuhon oma. Lue tästä, miten pienen tervapääskyn voi pelastaa.

Viimeisten 10 vuoden aikana naakkakanta on yli kaksinkertaistunut. Lintujen älymystöön kuuluva naakka aiheuttaa paitsi harmia myös riemua.

Ennelintunakin tunnettu käki saattaa kesäyönä valvottaa kukunnallaan. Kukuntaan liittyy paljon uskomuksia, mutta kovin tarkkana ennustajana lintua ei kannata pitää. Ruokolahdella Etelä-Karjalassa on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen käkien ja leppälintujen tutkimusalue.

Lintulajien elinympäristöissä on suuria eroavaisuuksia. Kurki kokoaa pesäkekonsa suolle, kiiruna elää tuntureilla, kalalokki hakeutuu järville ja saaristoon. Monet lajit lähtevät talven lähestyessä etelämmäksi lämpimämmille alueille.

Kirkasvetisillä järvillä pesivä kuikka on sopeutunut erityisen hyvin elämään vedessä. Ruumiin takaosassa olevilla jaloillaan se ei itse asiassa pysty kävelemään lainkaan, mutta on sen sijaan erinomainen sukeltaja.

Vaikka jäät vielä suurimmaksi osaksi peittäisivät vesistöjämme, isokoskelot saapuvat ensimmäisiin suliin vesiin. Ne myös viihtyvät täällä pitkään syksyyn. Leutoina talvina jokunen saattaa jäädä talvehtimaankin.

Osa linnuista ottaa syksyllä Suomesta hatkat ja matkaa leppoisampiin ilmastoihin. Se on meille itsestäänselvyys, mutta aina näin ei ole ollut. Joskus niiden on uskottu muuttavan esimerkiksi järven pohjaan tai lentävän Linnunrataa pitkin Lintukotoon.

Linnut ehtivät syödä suuren osan pihlajanmarjoista jo ennen joulua. Sen jälkeen koittaa kuitenkin tositalvi, jolloin marjat tulisivat suurimpaan tarpeeseen. Säilö marjoja lintujen puolesta.

Varpuspöllö varastoi osan saaliistaan pönttöihin ja koloihin. Hylkääkö pöllö varaston, jos sitä käy ronkkimassa esimerkiksi tyhjentääkseen pöntön pesäjäännöksistä? Miten pöllö hyödyntää varastot, kun myyrien ja lintujen raadot ovat umpijäässä? Miten suureksi varpuspöllökanta Suomessa arvioidaan?

Mikko Lantto kuvasi dokumentin Takapihan Linnut omalla takapihallaan. 18 minuuttia pitkä dokumentti on syntynyt ystävien avustuksella. Dokumentin työstön ohessa Lantto hurahti lintuharrastukseen.

Merikotkien pesintä on sujunut aikaisempia vuosia huonommin Merenkurkussa. Syytä poikasmäärän vähenemiseen ei vielä tiedetä. Merikotka on viime vuosina oppinut käyttämään merimetsoa ravintonaan.

Pohjois-Savon pesimälinnustoon on lisätty tänä kesänä uusi laji, sitruunavästäräkki. Kuopion Riistavedelle saapui toukokuussa ensin koiras ja myöhemmin sitruunavästäräkkinaaras, joiden ensimmäiset poikaset kuoriutuivat juhannuksena.

Helmipöllöllä ja muilla vanhojen metsien lajeilla on eteläisessä Suomessa tukalat oltavat. Huhuilu- ja rengastusretket inspiroivat Minnan ja Kimmon maistuvaan metsiensuojelutempaukseen.

Linnut ovat munivia selkärankaisia, joilla on höyhenpeitteinen keho. Valtaosa linnuista kykenee lentämään siivillään. Nokkaansa linnut käyttävät muun muassa syömiseen, pesäntekoon ja puolustautumiseen. Tunnistatko sinä tuttuja lintuja, entä eri lintulajien lauluja?

Kansallislintumme laulujoutsen oli vielä 1900-luvun puolivälissä Suomessa sukupuuton partaalla metsästyksen vuoksi. 1940-luvun lopulla laulujoutsenia oli Suomessa vain noin 15 paria ja ne pesivät enää Lapin ja Kuusamon erämaissa.

Kaakkuri oli ennen rauhallisten erämaiden lintu. Nyt se, kuten niin monet muutkin lintulajit, on paikoin sopeutunut yllättävän hyvin ihmisen läheisyyteen.