A1Uutiset

Tänään katselimme kotona kuinka kalalokki söi aamupalaansa roskiksen katolla. Siinä taisi mennä rastaan poikanen. Kovin suuria paloja ..

Suomen Luonnon uudet verkkosivut aukeavat elokuun aikana.

Kalastaja ja filosofi Pentti Linkola on radikaali luonnon- ja elämänsuojelija.

Tornionjoen rikkaat luonnon antimet toivat mukanaan pysyvän asutuksen jo varhain. Lohenkalastus, runsaat riistamaat ja viljavat luonnonniityt ja karjatalous tarjosivat elinkeinoa talonpojille.

Valtameristä on tutkittu ehkä 20 prosenttia, mutta ihminen hallitsee niistä 87:ää prosenttia.

Yhdestä kasvilajista peräisin oleva lajihunaja vaatii mehiläistarhurilta enemmän työtä, mutta lopputulos palkitsee. Stanislav Jašille Espoosta kerätty lehmushunaja tuo mieleen Tšekkoslovakian ja isoisän.

Mikä merkitys on ihmisen ja luonnon suhteella?

Palo kytee paikoin kymmeniä senttimetrejä maan alla.

Tehokas metsänhoito siivoaa metsistä lahopuut, ja samalla se vie elinmahdollisuudet suurelta joukolta eliöitä. Jos suuta ei laiteta säkkiä myöten, iskee luonnonvarojen törsääminen 30 vuoden kuluttua ihmistä omaan nilkkaan, sanovat luonnon monimuotoisuuden asiantuntijat.

Luontokuvaaja Ossi Saarinen kertoo ottaneensa kuvan muutama päivä sitten pääkaupunkiseudulla kettuperheen pesäpaikan läheltä.

Hieman hoippuvasti etenevän tumman suuren tikan tuntee jo kaukaa lepattavan lentotyylin perusteella. Metsiemme suurin tikka, palokärki, ylittää kuikuttaen hakkuuaukean. Se laskeutuu suuren kelon kylkeen ja rummuttaa pitkän, kumean sarjan.

Vieraskasvilajien torjuntaan ei kaikissa kunnissa kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Työn pitää olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä: useat vieraslajit vaativat, että koko juuristo saadaan irti maasta ja poltetaan korkeassa lämpötilassa.

Suomi sai vasta kansallisperhosen – muistatko mikä se on?

Metrolla metsään on Elli Keisteri-Sipilän uutuuskirja, joka esittelee Helsingin metroasemia ympäröivän luonnon ja vinkkaa erilaisia retkikohteita puistoista kinttupolkuihin. Haluan nähdä omin silmin, millainen retki metrosta voi alkaa, joten tässä heinäkuussa menen metsään kolmelta eri asemalta Keisteri-Sipilän kirja oppaanani.

Lokkien ja merikotkan kohtaaminen Taipalsaarella ikuistettiin kuviin.

HOMEHTUMINEN on luonnon tapa hajottaa kuollutta ainetta. Terve ihminen ei voikaan homehtua samalla tavalla kuin esimerkiksi viljasta tehty leipä tai puusta peräisin oleva hedelmä.

Suomen luonto runsaine metsineen ja järvineen tarjoaa ainutlaatuisia elämyksellisiä virkistysmahdollisuuksia kaikille sienestyksestä ja marjastuksesta kiinnostuneille. Sieni- ja marjaretket ovat oiva tapa saada liikuntaa ja nauttia yhdessäolosta puolison, kumppanin, perheen, lastenlasten ja ystävien parissa. Jokamiehenoikeuksien  ansiosta sienestystä ja marjastusta voi jokainen harjoittaa vapaasti luonnon rauhaa ja siisteyttä kunnioittaen. Se ei siten ole luvanvaraista tai valvottua Suomessa eikä minkäänlaisia keräysrajoja ole.

Toimittaja ja luontokuvaaja Kimmo Ohtonen selvittää kuusiosaisessa dokumenttisarjassa ihmisen ja villin arktisen luonnon ristiriitaista suhdetta.

Talvivaaran saastefiaskon toistuminen pelottaa nyt paikallisia Etelä-Savossa Heinävedellä, jonne brittiyhtiö kaavailee grafiittikaivosta. Vastustajien mielestä kaivoksia ei pitäisi perustaa luonnon­suojelualueiden läheisyyteen lainkaan.

Vesilahden Pyhäjärvestä on löydetty lukuisia kuolleita kaloja.

Kasveja voi käyttää laastarin tavoin kunhan tiedät, mitä poimia.

Greenpeace, taiteilijakollektiivi Suohpanterror ja Suomen saamelaisnuorten yhdistys yhdistävät voimavaransa ja järjestävät saamelaisnuorille suunnatun koulutuksen pohjoisen luonnon suojelemiseksi.

Laurinmäki on viehättävä käyntikohde ympäri vuoden. Poikkeuksellisen monipuolisen ja kauniin luonnon keskellä risteilee luontopolusto, jonka varrella on opastauluja kertomassa ympäristöstä. Polku on merkitty maastoon valkoiseksi maalatuin kepein ja kävyn kuvin. Luontopolun ovat toteuttaneet Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry ja Tarinmaan seudun kyläyhdistys ry yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa.

Valo on luonnon toiminnan edellytys, joten kasvit tekevät kaikkensa saadakseen siitä mahdollisimman paljon itselleen. Myös eläimet hyötyvät monin tavoin jatkuvasta valosta.

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana. Valtavan paksuiksi kasvavat apinanleipäpuut ovat Afrikan luonnon kuuluisimpia näkyjä. Suurimmat ovat ympärysmitaltaan kymmeniä metrejä. Niiden onttoihin runkoihin mahtuu vaikka asumaan. Puut ovat myö