A1Uutiset

Ilpo on palannut muuttomatkaltaan Afrikasta Suomeen – mutta löytääkö se tänä kesänä itselleen uuden puolison? Satelliittiseuranta antaa uutta tietoa sääksien salatusta elämästä.

Sääksi

TIAISET liikkuvat talvisin parvissa, joihin kuuluu eri tiaislajien lisäksi esimerkiksi puukiipijöitä ja hippiäisiä. Parvi suojelee lintuja pedoilta, sillä yksi linnuista tarkkailee ympäristöä, kun muut keskittyvät etsimään syksyllä kokoamiaan varastoja kuusen oksilta.

Viirupöllöpoikue on sekalainen sakki. Esikoinen saattaa painaa monta kertaa enemmän kuin kuopus ja olla useita päiviä vanhempi. Eri-ikäisessä sisarussarjassa varttuneet pöllönpoikaset selviytyvät hengissä todennäköisemmin kuin kovin samanikäisen pesyeen vesat. Mistä tämä johtuu?

Muun muassa kyhmyjoutsen ja kala- sekä naurulokki joutuvat tekemään uuden pesän.

Merivesi

Myös merimetsot ovat ottaneet Perämerellä sijaitsevan Krunnien saariston valtakunnakseen.

Luonto

Suomen pyykannan tiheys on nykyisin noin 20 prosenttia alhaisempi kuin keskimäärin viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Valopaikanninta kantava vesipääsky muuttuu talvella ulappalinnuksi.

Keskilämpötilan nousu on aikaistanut lintujen pesintää ja muuttoja.

Talviajan lintukuolemat johtuvat pääosin ravinnon puutteesta eivät kylmyydestä.

LINTUINFLUENSSA ei hävinnytkään Suomesta, vaikka siihen kuolleita lintuja ei havaittu muutamaan kuukauteen. Keskiviikkona Laitilasta löytyi lintuinfluenssaan kuollut merikotka, jonka taudin aiheutti sama runsaspatogeeninen H5N8-lintuinfluenssatyyppi kuin sydäntalvella.

Kuu kiurusta kesään, tiesi vanha kansa. Totta onkin, että kiuru palaa Suomeen ensimmäisten muuttolintujen joukossa, kilpaa töyhtöhyyppien, kottaraisten, pulmusten, laulujoutsenten ja harmaalokkien kanssa.

Kuu kiurusta kesään ei enää päde, sillä kevät on varhentunut ja linnut tulevat nyt uuden aikataulun mukaisesti.

Saaristomeren tutkimuslaitoksen kamera välittää elävää kuvaa ja ääntä sääksiparin pesältä.

Jos metsästä kuuluu vislailua, siellä saattaa oleilla pikkuinen varpuspöllö.

1. Metsäkanalinnut eli metso, teeri, pyy ja riekko yöpyvät talvella kiepissä. Ne sukeltavat lennosta pehmeään, yli 25 senttimetriä paksuun lumeen. Hangessa ne kaivautuvat jopa metrin verran eteenpäin, kunnes muotoilevat itselleen varsinaisen kieppionkalon.

Joutsen munii erittäin harvoin muualle kuin omaan pesäänsä, arvioi Birdlife Suomi.

Joutsenet

Kirkas, kuulas ja rauhallinen toukokuun aamu on parasta lauluaikaa. Linnut vaikenevat juhannukseen mennessä. Ei sitä ehdi enää paljon laulelemaan kun on nälkäiset poikaset pesässä.

Pohjoisen kasvi- ja eläinlajit ovat tottuneet kylmiin ja vaihteleviin olosuhteisiin. Kasvit valmistautuvat hangen alla jo tulevaan kasvukauteen.

Kevätsää

Vantaalla havaittiin syyskuussa käärmekotka. Miten se oli päätynyt maahamme?

Linnut tarvitsevat suojapaikkoja pakkasta ja viimaa vastaan.

Vanhojen metsien vähentyminen on lisännyt helmipöllöjen ahdinkoa. Apua on luvassa, sillä itäiselle Uudellemaalle perustetaan helmipöllöille oma kotimetsä.

Kolea kevät on hidastanut lintujen kevätmuuttoa pohjoiseen. Liminganlahden luontokeskuksessa on kuitenkin nähty merkkejä, että kesään on vain vähän aikaa.

Liminka

Yli neljännes Britannian linnuista vaatii kiireellisiä suojelutoimia niiden elinvoimaisuuden varmistamiseksi, kertoo tuore raportti.

Linnut

Täyteläinen, melodinen, sointuva, syväntumma. Näin mustarastaan laulua kuvaili linnunäänten tuntija Jussi Seppä lähes sata vuotta sitten. Silloin mustarastas oli Lounais-Suomen lehtojen vähälukuinen laulumestari, mutta nykyisin se pesii Lapin etelärajoille saakka.

Kotipiirissä ja luonnossa kuulee ääniä, jotka kertovat siitä, että kesää kohti ollaan menossa. Tunnistatko Ylen arkistosta poimitut näytteet?

Äänimaisema