A1Uutiset

Osa linnuista pesii jo kovaa vauhtia, ja lisää pesueita tulee kevään edetessä. Linnuille se merkitsee kovaa ponnistusta. Olosuhteiden vaatiessa jotkut lintuemot eivät kuitenkaan epäröi tehdä valintoja poikastensa suhteen. Jos ruuan hankkiminen kaikille on liian työlästä, se ruokkii vain vahvimmat.

Suomen Luonto julkaisee yhdeksänosaisen Lintukaraoke-sarjan netissä. Lintukaraoke on hauska tapa opetella linnun ääniä – se yhdistää  translitterointeja, kuuntelua ja matkimista. Kokeile Lintukaraokea!

Lintujen muutto tuhansien kilometrien päähän ja takaisin on luonnon vaikuttavimpia näytelmiä. Matka on vaaroja täynnä, mutta yhteistyöllä ja erehtymättömällä suuntavaistolla siitä selvitään.

Jaffa- ja norppa-julisteista tuttu graafikko Erik Bruun on myös innokas lintuihminen. Bruun muistaa hyvin, kuinka ensimmäiset valkoposkihanhet rantautuivat hänen kotisaarelle Suomenlinnaan 20 vuotta sitten.

Kuukkeli kertoo metsäalueen olevan hyvä elinpaikka paitsi kuukkelille, myös metsäkanalinnuille ja lukuisille muillekin metsän lajeille. Eteläisessä Suomessa kuukkeli on harvinaisuus. Se on yksi voimakkaimmin taantuneita metsälintulajejamme.

Pöllöretkien suosio on kasvanut Turun seudulla viime vuosina. Maaliskuun pöllöretkelle osallistui 150 lintuharrastajaa. Mukana oli 11-vuotias Elmeri Juuti, joka on päässyt seuraamaan pöllöjen elämää läheltä.

Kaupat pullistelevat linnuille sapuskaa, mutta urbanisoituneet, nuoremmat sukupolvet eivät viitsi enää sitoutua ruokkimaan siivekkäitä samalla innolla kuin vanhemmat. Näin väittää kokkolalainen lintuharrastaja Marko Pohjoismäki. Birdlife Suomi komppaa: maaseudulla ruokitaan enemmän ja iäkkäämmät ovat nuoria kiinnostuneempia.

Linnunpöntön ripustaminen ei ole vaikeaa. Tarkista että pönttö pysyy puussa ja suojaa pesää. Muista myös, että puu kasvaa.

Suomen öisin ääntelevät rantakanat ovat luhtakana ja luhtahuitti. Rytmit ovat helposti tunnistettavia ja yksinkertaisia.

Lehtopöllön (Strix aluco) huuto on todellinen tunnelmanluoja kevättalven pöllöretkellä. Kuulas, korkea huuto leikkaa ilman surumielisenä tai kohtalokkaana, kuulijasta riippuen. Tai vain houkuttelevana, niin kuin lehtopöllönaaras koiraan soidinäänen kokee. Lehtopöllö on vanhojen lehtimetsien ja puistojen sekä kartanon puistikoiden laji. Se on viirupöllön ja lapinpöllön kanssa samaa Strix-sukua, ja niitä molempia selvästi pienempi. Lehtopöllön äänitti Lauri Hallikainen (Kultasointu) ja kuvasi Markus Varesvuo (Lintukuva). #LauriHallikainen #MarkusVaresvuo #soidinääni #lehtopöllö

Laulurastaan (Turdus philomelos) jankuttava laulu kuuluu kevään ja alkukesän iltoihin kuusikossa. Laulurastaan äänitti Lauri Hallikainen / Kultasointu ja kuvasi Markus Varesvuo.

Lapinpöllön (Strix nebulosa) ääni kantautuu tuskin sadan metrin päähän, mutta kun sen kuulee tiheässä kuusikossa kevättalven yönä, ääni sykähdyttää. Siinä on maltillisuutta ja hillittyä charmia: tulkaa täältä hakemaan, minähän en itseäni tyrkytä, se tuntuu sanovan. Lapinpöllöjen liikkeet seuraavat tarkoin myyrien runsautta. Hyvänä myyrävuonna pöllöjä tavataan eteläisintä Suomea myöten. Lapinpöllön äänitti Lauri Hallikainen (Kultasointu) ja kuvasi Markus Varesvuo (Lintukuva). #LauriHallikainen #MarkusVaresvuo #soidinääni #lapinpöllö

Täyteläinen, melodinen, sointuva, syväntumma. Näin mustarastaan laulua kuvaili linnunäänten tuntija Jussi Seppä lähes sata vuotta sitten. Silloin mustarastas oli Lounais-Suomen lehtojen vähälukuinen laulumestari, mutta nykyisin se pesii Lapin etelärajoille saakka.

Nyt on lintumiehen vapaapäivä – tai paremminkin viikko. Tämä matka on omistettu kulttuurille, maisemille ja laadukkaalle yhdessäololle. Mutta kuinkas kävikään.

Osallistu ET- ja ET Matkaopas -lehtien viikon kuva-arvoitukseen ja voit voittaa kivan palkinnon.

Kodin Kuvalehden väki on innoissaan tekemistään muuttolintuhavainnoista. Jopa kiuru livertelee jo kevään tuloa.

Ylen Luontoilloista tuttu Urpo Koponen, 67, on tehnyt tuhansia linnunpönttöjä. Nyt hän näyttää, miten sellainen kootaan kätevästi.

Odotus palkittiin, kun pakkashuurun kuorruttama maakotka lensi tykkylumisessa maisemassa suoraan kohti kameraa. Toisaalla filmille tallentui sattumalta tavattu vaikeakulkuista suota ylväästi ylittävä hirvi. Paras otos vaatii aikaa, joskus tuuria.

Eläinten vuorokausirytmit ovat kehittyneet erilaisiksi pikkuhiljaa evoluution seurauksena. Kauan sitten eri eläinlajit ikään kuin jakoivat ajan: yhdet ottivat päivävuoron, kun taas toiset valitsivat yövuoron. Sarjassa esitellään yöeläimiä ja selvitetään, mitä eri aisteja ne käyttävät etsiessään ja saalistaessaan ravintoa öisillä retkillään.

Suomen öisin ääntelevät rantakanat ovat luhtakana ja luhtahuitti. Rytmit ovat helposti tunnistettavia ja yksinkertaisia.

Mustatastaan laulu on kaunista lurittelua. Laulun rauhallinen tahti ja huilumainen ääni ovat mustarastaalle tyypillisiä.

Punarinta on metsiemme parhaita laulajia, alkukevään ainutkertainen tunnelmanluoja. Laulu on hyvin korkeaa ja haurasta, väreilevää visertelyä, joka jatkuu iltahämärässä katkeamatta minuuttikaupalla yhteen menoon, pikkuisin tauoin tuntejakin aina täyspimeään saakka.

Huuhkaja (Bubo bubo) on suurin pöllömme. Aiemmin sitä vainottiin mielipuolisella vimmalla aivan kuin kanahaukkaa ja kotkaakin. Nykyään huuhkajat, vanhalla kansankielellä "hyypiät" tai "hyypiöt", saavat kuitenkin rauhassa elää kylien laitamien jylhillä pesimäkallioillaan. Joillain huuhkajien pesäpaikoilla lintujen tiedetään pitäneen pesää kymmenien, kenties satojen vuosien ajan. Kaupunkien keskustoihinkin huuhkajat ovat uskaltautuneet vainon laannuttua. Huuhkajan äänitti Lauri Hallikainen (Kultasointu) ja kuvasi Markus Varesvuo (Lintukuva). #huhuilu #huuhkaja #LauriHallikainen #MarkusVaresvuo #soidin

Maassamme elää neljä pajulintua jokaista suomalaista kohti, poikasaikaan toki enemmänkin. Pajulintu on Suomen runsaslukuisin pesimälintu noin kymmenellä miljoonalla parillaan Suomenlahden ulkosaarilta Enontekiön ja Utsjoen tunturipajukoihin.