1Uutiset - Lukemisen tähden

Kartografian historia alkaa luolamaalauksista, lisäksi muinaisessa Babylonissa, Kreikassa ja Aasiassa laadittiin karttoja. 1600-luvulta lähtien kolmiomittaus teki kartoista entistä tarkempia, ja 1900-luvulla tietokoneet ja satelliitit mullistivat kartografian.

Strömsö on sunnuntaisin Yle Femillä esitettävä kodin makasiiniohjelma. Ohjelmaa on lähetetty vuodesta 2002 ja sen pääjuontajina ovat toimineet vuoden 2007 alusta lähtien Lee Esselström ja Jocke Lax. Aikaisemmat juontajat olivat Susanna Ström-Wilkinson ja Matias Jungar. Strömsö on FST5:n suosituimpia ohjelmia ja suosittu myös suomenkielisten katsojien parissa.

Lars Levi Laestadius oli ruotsinsaamelainen[1][2] pappi, jonka mukaan on nimetty evankelis-luterilaisen kirkon herätysliike lestadiolaisuus. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1819 ja papiksi 1825.

Musiikki eli säveltaide on ihmisen kulttuurille ominainen ääneen perustuva taiteen ja viestinnän muoto. Mūsikē tekhnē tarkoitti antiikin Kreikassa 'muusain taidetta' eli säveltaiteen ohella myös runoutta ja tanssia.

Yhteiskuntaluokka tai sosioekonominen ryhmä on keskeinen yhteiskunnan sosiaalisen jaottelun mittari. Väestön katsotaan jakautuvan koulutuksen sekä taloudellisen ja ammatillisen aseman mukaisiin yhteiskunnallisiin luokkiin[1]. Yhteiskuntaluokat ovat keskenään epätasa-arvoisia, koska niillä on eritasoiset toimintamahdollisuudet yhteiskunnan taloudellisella, sosiaalisella ja poliittisella kentällä.

Niityksi sanotaan maataloudessa heinän saantia varten raivattua aukiota. Niittyjä ei varsinaisesti muokata. Tulvan puuttomana pitämää heinämaata sanotaan luhdaksi. Niityillä kasvavia heinäkasveja ja saroja on niitetty tuotantoeläinten rehuksi. Niityt ja luhdat olivat ainoa korsirehun lähde ennen vanhaan; pelloilla heinää alettiin viljellä vasta 1800-luvun loppupuolella.[1] Niitto tapahtui aiemmin käsin viikatteella, nykyisin korjaaminen tapahtuu koneellisesti. Perinteisesti niitetty heinä kuivatettiin levällään maassa, jolloin sitä päivisin pöyhittiin haravalla ja yöksi koottiin rukoihin, kunnes se kuivuttuaan voitiin viedä talteen.

Tämä on luettelo nykyisen Suomen alueella tavatuista nisäkäslajeista. Kyseiset 79 lajia on ryhmitelty lahkoittain ja heimoittain.

Metsä on elinympäristö, biotooppi, joka koostuu pitkistä yleensä puurunkoisista kasveista, joiden latvuskerros eli latvusto muodostaa melko yhtenäisen peitteen ja joiden seassa esiintyy lyhyempiä kasveja muodostaen alempia kerroksia. FAO:n määritelmän mukaan metsänä pidetään vähintään 5 000 neliömetrin kokoista aluetta, jolla puut kohoavat yli viiden metrin korkeuteen ja latvusto peittää yli 10 prosenttia pinta-alasta.[1]

Siirtolaisuus tarkoittaa väestön muuttoa ja siirtymistä vieraaseen maahan vapaaehtoisesti, esimerkiksi työn tai koulutuksen perässä.[1] Siirtolaisten eli siirtoväestön määrä maailmassa lähenee 200 miljoonaa. Se kasvaa noin kolme prosenttia vuodessa.[2]

Skorpionit ovat laaja hämähäkkieläinten ryhmä, johon kuuluu yli 1 200 lajia.

Homonymia tarkoittaa kielitieteessä sanojen rakenteellista monitulkintaisuutta. Sanat ovat keskenään homonyymeja, jos ne kirjoitetaan tai äännetään samalla tavalla mutta niillä ei ole muuten mitään tekemistä toistensa kanssa. Jos kyse on nimenomaan kirjoitusmuotojen yhteneväisyydestä, puhutaan homografiasta. Samoin äännettyjä sanoja taas kutsutaan homofoneiksi riippumatta kirjoitusasusta.

Kalenteri on vuotuisen ajanlaskun esitys, tapa kuvata ajan jaksoja, yleisimmin päiviä päivämäärinä. Kalenterit perustuvat yleensä taivaankappaleiden liikkeisiin. Länsimainen gregoriaaninen kalenteri on aurinkokalenteri, joka perustuu auringon kiertoon, ja tärkeitä siinä ovat vuodenajat, jotka pyritään pitämään paikoillaan. Kalenteri voi perustua myös kuun vaiheisiin, jolloin uuden vuoden paikka vaihtelee vuodenaikoihin nähden, ja kalenterivuosi on lyhyempi. Esimerkiksi islamilainen kalenteri on tällainen kuukalenteri. Siinä kalenterikuukaudet kiertävät noin 30 vuodessa kaikkien vuodenaikojen ympäri. On olemassa myös yhdistettyjä aurinko- ja kuukalentereita, joissa kuukaudet on määritetty kuun vaiheiden mukaan, mutta aika ajoin vuoteen lisätään ylimääräinen kuukausi, jotta kalenterikuukaudet pysyvät ainakin suunnilleen samana vuodenaikana. Sellaisia ovat esimerkiksi juutalainen ja vanha kiinalainen kalenteri, ja sellaisia olivat myös antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten kalenterit ennen juliaanisen kalenterin käyttöönottoa.

Kuivakäymälä on käymälä, jossa jätöksiä ei huuhdota vedellä, vaan ne kerääntyvät astiaan, säiliöön, kasaan tai kuoppaan. Jätökset voidaan jatkokäsitellä eri tavoilla: ne voidaan kompostoida, siirtää pois tai kuivata. Suomessa kesämökeillä, joissa ei ole viemäröintiä, ovat yleisiä kuivakäymälät, joita kutsutaan myös nimityksillä puusee ja huussi . Tällainen puusee on usein erillinen rakennus.

Lars Levi Læstadius, född 10 januari 1800 i Jäckvik väster om Arjeplog, död 21 februari 1861 i Pajala i Norrbotten, var en svensk präst som blev ledare för den inomkyrkliga väckelse som efter honom kallas för læstadianismen. Han var också en framstående botaniker, författare till flera böcker och skrifter samt kraftfull förespråkare för helnykterism.

Musiikkitieto on oppiaine, johon kuuluvat länsimaisen musiikin historia, tyylikaudet, teokset ja säveltäjät. Näillä sivuilla on Riihimäen musiikkiopistossa opettamani musiikkiopistojen tasosuoritusohjeiden mukainen opistotason kurssi (© Sakari Hildén). Muita oppijaksoja ovat perustason kurssi ja siitä tiivistetty alkeiskurssi.

Suomalais-karjalaisessa mytologiassa ja kalevalaisessa runoudessa esiintyy lukuisia paikkoja ja paikannimiä. Monet näistä, kuten esimerkiksi Karjala ja Imatra, ovat selvästi yhdistettävissä nykyisin tunnettuihin paikkoihin. Jotkut myyttiset paikat ovat kuitenkin kiehtoneet ihmisten mielikuvitusta, ja niiden sijainneista on kehitetty niin oppineita kuin kansanomaisiakin teorioita. Myös myyttejä tunteneilla runonlaulajilla on ollut omia käsityksiään tarunomaisten paikkojen sijainneista.

Rolf Herman Nevanlinna oli akateemikko ja yksi tunnetuimmista suomalaisista matemaatikoista. Hän oli erikoistunut funktioteoriaan. Matematiikassa hänet tunnetaan erityisesti meromorfisia funktioita koskevan Nevanlinnan teorian kehittäjänä. Rolf Nevanlinna oli kiinnostunut kulttuurista – erityisesti hän oli musiikin ystävä ja harrastaja. Yhteiskunnallisena toimijana hänen asemansa on kiistelty 1930-luvun ja toisen maailmansodan aikaisen saksalaismyönteisyyden vuoksi.

Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva suomalais-ugrilainen kansa. Pääosa suomalaisista asuu Suomessa, jossa he muodostavat valtaosan väestöstä. Suomalaisilla voidaan tarkoittaa myös kaikkia Suomen kansalaisia äidinkielestä riippumatta. Suomalaista syntyperää olevia asuu myös Suomen ulkopuolella. Huomattavimmat ulkosuomalaisten ryhmät ovat siirtolaisiksi lähteneet amerikansuomalaiset ja ruotsinsuomalaiset.[9][10][11]

Tämä on luettelo nisäkäslajeista. Nisäkkäitä on maailmassa yhteensä noin 5 400 lajia (mukaan lukien ihminen) 1200 suvussa, 153 heimossa ja 29 lahkossa, tosin nämä luvut vaihtelevat luokituksen mukaan.

Hiidenkirnu on kalliossa oleva lieriönmuotoinen kuoppa. Hiidenkirnut ovat syntyneet jääkauden jäätikköjen sulamisveden pyörittäessä isoa kiveä tai kiviä, jauhinkiviä eli pyörrekiviä, paikoillaan, jolloin ne ovat kaivertaneet kallioon melko symmetrisiä ja sileäreunaisia koloja. Virran on täytynyt olla riittävän voimakas pitääkseen pienemmät kivet poissa, ja tarpeeksi korkea, jotta muut painavat kivet ohittaisivat syntyvän kirnun muualta virran syvemmistä kohdista eivätkä tukkisi syntyvää kirnua. Hiidenkirnujen syvyys voi olla useita metrejä. Monissa hiidenkirnuissa on edelleen jauhinkivi pohjalla.

Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Senaatin asevoimina olivat valkoiset joukot ja kansanvaltuuskunnan joukkoina Suomen punainen kaarti, punaiset. Ulkovalloista Neuvosto-Venäjä tuki punaisia ja Saksan keisarikunta valkoisia.

Venäjä , virallisesti myös Venäjän federaatio ) on kahteen maanosaan ulottuva valtio, joka käsittää suurimman osan pohjoisesta Euraasiasta.

Seksi on käsite, jolla tarkoitetaan nykysuomessa ennen kaikkea ihmisen sukupuolista kanssakäymistä ja sukupuolielämää, mutta sanalla tarkoitetaan myös sukupuolielämän kuvausta taiteessa ja viihteessä esitettynä, sekä sukupuolista vetovoimaa.[1] Tätä sanaa, kuten muitakin sukupuolen ja seksuaalisuuden käsitteitä tulkitaan jossakin määrin eri tavoin eri maissa, kielissä ja kulttuureissa,[2] joten artikkelissa pitäydytään suomenkieliseen tulkintaan.