A1Uutiset

Pulu eli kesykyyhky on melko tuore tulokas maamme linnustossa. Nykyisin se on tyypillisin kaupunkilintumme.

Linturomantikkojen suosikki on telkkä. Sama ruskeapäinen naaras saattaa suhata rantapöntössä kymmenenkin vuotta.

Linnut ovat lentämisen mestareita. Ne kuitenkin jäävät auttamatta nopeudessa pronssille. Kaikkein nopein on nahkahiiri Teksasista.

Huuhkajien helsinkiläistymisyritykset päättyivät, kun Forumin katolla pesineen huuhkajapesueen naaras ei enää löytänyt kaupungista kumppania. Muut huuhkajat olivat jo kaikonneet aiemmin. Muuten cityeläimillä menee tavalliseen tapaan.

Katse taivaalle! Petolintujen tunnistaminen lennossa onnistuu, kun kiinnittää huomiota muotoon, väritykseen ja liikkeisiin.

Arktikan aikana Suomenlahden yli pyyhältää noin kolme miljoonaa lintua.

Pikkukäpylintu on punatulkun kokoinen, tanakka peippolintu, jota ei voi koosta erottaa muista käpylintulajeista. Pää on iso ja pyrstö lyhyt. Nokka on pitkänomainen (pituusmitta suurempi kuin korkeusmitta toisin kuin isokäpylinnulla), ja alanokka on hennompi kuin ylänokka. Koiras on tiilenpunainen, naaras harmaanvihreä; molemmilla sukupuolilla siipi on tumma. Laulu on iloista visertelyä, jossa toistuu säriseviä ja näppäileviä ääniä. Lentoääni on metallinen ”plitt plitt…”.

Viranomaisten tietojen mukaan Lappiin pyrkii kansainvälisiä rikollisia, jotka tekevät bisnestä linnunmunilla.

Ylen luonto-ohjelmien Miljoona linnunpönttöä -kampanjassa on rekisteröity 1 312 541 linnunpönttöä.

Sirittäjä viettää talvensa trooppisessa Afrikassa. Suomeen sirittäjät palailevat touko-kesäkuussa, kun hyönteisiä riittää taas syötäväksi. Se suosii valoisia lehti- ja sekametsiä ja viihtyy erityisesti esimerkiksi koivua kasvavassa, rehevässä kuusimetsässä. Sirittäjä harvinaistuu pohjoiseen mentäessä, eikä kovin yleisesti pesi juuri Oulua korkeammalla.

Tiltaltti saapuu Suomeen yleensä hieman pajulintua aiemmin. Se on sukulaistaan harvalukuisempi ja pesii mieluiten kuusikoissa ja kuusta kasvavissa sekametsissä. Tiltalttia tavataan Suomessa säännöllisesti Lapin eteläosiin asti.

Naurulokki on yksi varhaisimpia syysmuuttajia. Milloin se suuntaa kohti etelää?

Lintujen tarkkailu on mukava tapa lisätä ulkona liikkumista. Aloittelija pääsee harrastuksen alkuun kevyin välinein. Mobiilisovelluksista on apua, jos ei halua kantaa mukana kirjoja.

Vuosia jatkunut pesinnän aikaistuminen tänä keväänä tyssäsi, lajit saapuivat Lappiin omituisessa järjestyksessä jopa kolme viikkoa myöhässä.

Linnut

Helsingin saaristossa on runsaasti lintuja, mutta minkit, supikoirat ja paluun tehneet petolinnut uhkaavat poikueita. Myös veneilijät voivat häiritä pesintää.

Linnut

VUONNA 1932 Ihmiskunnan historia on sodan ja väkivallan historiaa. Harva sota on päättynyt ylivoimaisen osapuolen kannalta niin nöyryyttävästi kuin Australian suuri emusota joulukuussa 1932.

Sini- ja talitiaisten kevätkarkeloissa sekoittuvat niin puolisot kuin pesät.

Moni linnun nimi jäljittelee lajin ääntelyä.

Alkavan suven riemu näkyy monin tavoin yleisön sääkuvissa, siivekkäät ovat taas saapuneet runsain joukoin.

Lukijoiden sääkuvat

Räkättirastasta hieman pienemmällä, tanakalla luhtahuitilla on paksu kaula ja lyhyt ja vaalea, punatyvinen nokka. Yläpuoli on mustatäpläisen vihertävänruskea, alapuoli lyijynharmaa. Höyhenpuvussa on valkoisia täpliä ja kupeilla voimakkaita ruskeita poikkijuovia. Vajaan sekunnin välein toistuva viheltävä soidinääni ”hvit, hvit, hvit…” tuo mieleen piiskansivalluksen.

Miljoona uutta pönttöä maamme metsissä on tarvittu ja tärkeä ensiapu kolopesijöiden kodittomuuteen. Mutta mistä hätä johtuu? Miten voimme toimia niin, ettei pian tarvita toista miljoonaa uutta kotia?

Lintukirjojen tekijöillä ei varmasti ole helppoa, kun he yrittävät kuvailla lintujen lauluääniä. Esimerkiksi kaunisääninen laulurastas laulaa kirjoitettuna "kyit kyit kyit, kyytytiityy kvititit tiritit", kun luonnossa se kuulostaa tältä.

Maassamme elää neljä pajulintua jokaista suomalaista kohti, poikasaikaan toki enemmänkin. Pajulintu on Suomen runsaslukuisin pesimälintu noin kymmenellä miljoonalla parillaan Suomenlahden ulkosaarilta Enontekiön ja Utsjoen tunturipajukoihin. Pajulinnulle kelpaavat kaikenlaiset puita ja pensaita kasvavat paikat, kunhan niiltä löytyy yksikin lehtipuu hyönteisten, toukkien ja muiden lehvistössä elävien ravintoötököiden noukkimiseen.

Melkein kolme viikkoa omilla teillään ollut riikinkukko tepsutteli aamulla takaisin Korkeasaareen.