Oravat ovat vaihtaneet hiljalleen taas talviasuihin. Ilmojen kylmenemisen myötä kurren turkki muuttuu harmaaksi ja korvien tupsut tuuhenevat – näin se on valmis talveen!
Lapsiasiavaltuutettu luopuisi kesäajasta. Tuomas Kurttilan mukaan muutos parantaisi lasten vireystilaa ja vähentäisi yleisiä, jopa vakavia terveyshaittoja.
Satokausikalenteri sisältää yli 150 Suomessa tarjolla olevan kasviksen satokaudet. Sen avulla osaamme valita joka kuukausi ruokapöytäämme tuoreita, maukkaita ja ravinnerikkaita hedelmiä ja vihanneksia. Satokausikalenterin ovat kehittäneet kolme suomalaista nuorta aikuista: Samuli, Laura ja Johannes. Satokausikalenteri löytyy tällä hetkellä yli kymmenen tuhannen suomalaisen kotoa seinäkalenterina tai taskuista mobiilisovelluksena, vaikka alunperin se oli tarkoitettu vain kehittäjien omaan käyttöön.
Kristillisen pyhäinpäivän taustalla vaikuttaa esikristillinen kekri, jota vanhan ajanlaskumme mukaan vietettiin Mikkelinpäivän ja Pyhäinpäivän vaihteessa sadonkorjuun ja vuoden vaihtumisen kunniaksi.
Kekri eli köyry oli karjanhoidon, pellonviljelyksen ja hedelmällisyyden jumala. Kekri on tarkoittanut kansankielessä myös viimeisenä olemista ja jonkin päättymistä. Paimenesta, joka köyri-iltana saapuu laitumelta kotiin karjoineen viimeisenä, tulee köyri tai hänen karjastaan tulee köyri. Kekri eli köyri on vanhastaan myös maan jumala. Hämeessä ja Satakunnassa tunnettiin ns. köyrinvilja, köyri- eli köyryruis. Se kylvettiin vähän ennen talven tuloa. Entiseen aikaan köyrivilja pidettiin erillään muista eloista, ja oli tapana kylvää sitä ohran ja nauriin sekaan hyvää satoa tuottamaan, mutta sitä ei milloinkaan korjattu. Uskottiin, että karja menestyi, jos se sai köyrinviljaa. Köyrinrukiista leivottiin myös kylvöleipä. Viimeisen lyhteen puinutta elonkorjaajaa kutsuttiin köyryksi.
Marraskuu saa nimensä siitä, että maa on martaana eli kuolleena - syksy kylmineen ja halloineen on tehnyt tehtävänsä. Marraskuussa on tehty kaikenlaista tärkeää askaretta ennen talvea ja joulua, kuten metsätöitä ja rakennushirsien hankintaa. Lehmät pestiin marraskuun aikana suopursuvedellä, näin niiden terveys lujittui.
Kun syksyn mittaan valo vähenee ja lämpötilat laskevat, kasvit lopettavat yhteyttämisen. Sen seuraukset ovat kaunista katsottavaa. Alkaa ruska. Lehtivihreä häviää ja lehden muut väriaineet tulevat näkyviin. Karotenoidit tuottavat lehtiin keltaisia ja oranssinpunaisia sävyjä ja antosyaanit punaisia sävyjä.
Maa kiertää Aurinkoa omalla radallaan yhdessä muiden aurinkokuntamme kappaleiden kanssa. Yhteen kierrokseen Auringon ympäri Maalta kuluu aikaa yksi vuosi. Maan akseli on kallellaan noin 23 astetta ratatasoon nähden. Tästä sekä Maan kierrosta Auringon ympäri johtuvat vuodenajat. Graafinen kuva esittää maapalloa radallaan eri vuodenaikoina (VH, Finland).
VUODENAJAT:Torstaina 22. syyskuuta on syyspäiväntasaus, mikä enteilee jo talven tuloa. Päivä, jolloin yön ja päivän sanotaan olevan yhtä pitkiä, on yksi neljän vuodenajan kulmakivistä.
Neljä vuodenaikaa voidaan erotella ilmastollisesti niin sanottuina termisinä vuodenaikoina, jotka määritellään vuorokauden keskilämpötilojen avulla. Eri vuosien tilastoja on kuitenkin helpompi verrata keskenään, kun käytetään tasan kolmen kalenterikuukauden pituisia jaksoja. Näin määriteltynä kevääseen kuuluvat maalis-toukokuu, kesään kesä-elokuu, syksyyn syys-marraskuu ja talveen joulu-helmikuu. Lisätietoja vuodenaikojen määrittämisestä löydät Teematieto-osiosta
Täältä pääset seuraamaan yhden vuoden aikana elettyä elämää 1700-1800 -lukujen taitteessa, sellaisena kuin esimerkiksi Laukansaaressa asunut Kosoin perhe on sen saattanut elää. Klikkaa haluamaasi vuodenaikaa tutustuaksesi siihen! Kuvan alta löydät myös sisällysluettelon, josta pääset Vuoden kierron muille sivuille Openmetsässä.
Suomalaiset euroedustajat ovat yhdistäneet voimansa ja patistavat EU:ta luopumaan kesäajasta. ”Aikavyöhykkeen reuna-alueella vaikutukset tuntuvat pahiten”.
Kekri on suomalainen sadonkorjuun juhla. Juhlaan antaudutaan, kun sato on saatu korjattua ja säilöttyä talteen ja on aika hengähtää. Lokakuu on kekrin aikaa.
Maanviljelyskulttuurissa vuodenvaihde sijoittui luontevasti sadonkorjuuajan loppuun. Syksyinen vuodenvaihteen juhla tunnettiin nimellä kekri (köyri, keyri). Ajankohta ei alun perin ollut sidottu kiinteään päivämäärään vaan se riippui vuotuisista sääolosuhteista ja töitten joutumisesta ja vaihteli syyskesästä myöhäissyksyyn.
Kekri on ollut vuoden suurin juhla: satovuoden viimeinen ja uuden vuoden ensimmäinen päivä. Peltotyöt oli saatu päätökseen ja karja talvisuojaan. Oli aika nauttia sadonkorjuun antimista, varmistaa tulevan vuoden onni ja hedelmällisyys sekä muistaa vainajahenkiä. Monet kekrin tavat ovat sittemmin siirtyneet kansanomaisesta kekristä kristilliseen jouluun sekä muihin syksyn ja sadonkorjuun juhliin, esimerkiksi Mikkelinpäivään.
Luonnon muuttumista eri vuoden aikoina on hauska seurata. On mielenkiintoista miten samat paikat muuttuvat kuukausien kuluessa.
Yksi oma suosikkikohtani ihan kotimme lähellä on tämä villiviinin valloittama katulamppu. Nuorimmainen on nimennyt sen kirahviksi, sillä sitähän se muistuttaa. Alla kuva lyhtypylväästä toukokuussa, syyskuussa ja lokakuussa.
Lue ensin teksti kokonaan. Tutustu myös tekstin sanastoon sekä vertailumuotojen muodostukseen ja käyttöön. Tämän jälkeen voit käydä tekstin läpi lyhyissä jaksoissa ja vastata monivalintatehtäviin.
Valitse esimerkiksi kotisi läheltä jokin luontopaikka ja seuraa sitä eri vuodenaikoina. Paikkasi voi olla pieni tai suuri, esimerkiksi yksi puu lähiympäristöineen tai kokonainen metsänreuna.
To get content containing either thought or leadership enter:
To get content containing both thought and leadership enter:
To get content containing the expression thought leadership enter:
You can enter several keywords and you can refine them whenever you want. Our suggestion engine uses more signals but entering a few keywords here will rapidly give you great content to curate.
Your new post is loading...
Scoop.it!
