 Your new post is loading...
Scoop.it!
From
yle
Vaaniintien 1,6-kilometrisen kujan varrella kasvavat kaadettavat koivut ovat huonokuntoisia. 
No comment yet.
Sign up to comment
Scoop.it!
Kataja eli kotikataja on sypressikasvien heimoon kuuluva havupuu. Se on maailman laajimmalle levinnyt paljassiemeninen kasvilaji ja sitä esiintyy koko Suomessa.[2]
Scoop.it!
Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet koivun lajiutumishistoriaa perimästä kerätyllä big datalla tutkimusprojektissa, jossa määritettiin kaikkiaan 150 koivun perimät.
Scoop.it!
Scoop.it!
From
seura
Kevät on koivun mahla-aikaa. Mikä on mahlan tarkoitus? Mahla alkaa kulkea koivunrungon johtosolukoissa keväisin.
Scoop.it!
From
seura
Männynverosurma on puissa esiintyvä sienitauti. Se leviää mäntyjen lisäksi myös kuusiin, jos ne kasvavat mäntyjen alla tai niiden välittömässä läheisyydessä.
Scoop.it!
From
seura
Vanhan suomalaisen sanonnan mukaan haavanlehti ei koskaan pysy paikallaan.
Scoop.it!
From
seura
Vaivaiskoivun kasvukausi kestää vain pari kuukautta. Silloinkin se kasvaa maata pitkin.
Scoop.it!
Puulajit on esitelty seuraavan rakenteen mukaisesti:
Scoop.it!
Koivu kukkii vaisusti jo kolmatta vuotta putkeen – allergikoille tulossa tavanomaista helpompi kevät
From
yle
Tämä kevät on jo kolmas peräkkäinen vuosi, kun koivu kukkii vaatimattomasti. Yksittäistä syytä heikkoon kukintaan ei ole.
Scoop.it!
Kotoisessa kuusessa on tutkijan mielestä yhtä hienoja mahdollisuuksia kuin eksoottisissa kasveissa.
Scoop.it!
Laitoin LuontoPortin kukkakasvit linkkiparveksi. En muistanut ensin kaikkea ja tein turhaa työtä hetken, kunnes muistin, että koko listan voi syöttää yhdellä kertaa. Ensin lista piti tehdä ja poistaa sitten ääkköset, mutta se kaikki käytti TextMechanicin työkaluilla.
|
Scoop.it!
From
yle
Katupuilla on Helsingissä omia ainutlaatuisia "koekatuja". Yle tutustui niistä neljään.
Scoop.it!
From
yle
Aivan itärajan tuntumaan Rautjärven Simpeleelle on valmistumassa erikoinen metsäpuupuisto. Hiitolanjoen Tuntumassa Etelä-Karjalassa asustavat Seppo ja Pertti Terävä ovat istuttaneet reilun hehtaarin alalle 47 erilaista suomalaista puulajia, jotka omalta osaltaan juhlistavat Suomen satavuotissyntymäpäiviä.
Scoop.it!
Tässä osiossa esitellään Suomen neljä yleisintä puulajia: mänty, kuusi, rauduskoivu ja hieskoivu. Näistä mäntyä, kuusta ja rauduskoivua kasvatetaan tasaisesti sekä tukki– että kuitupuuksi mm. sellu-, paperi ja sahateollisuudelle. Myös hieskoivua käytetään yleisesti täydentävä puulajina sekä erityiskohteiden, kuten soiden, talouspuuna. Hieskoivusta valmistetaan pääasiassa kuitupuuta sellu– ja paperiteollisuuden käyttöön.
Scoop.it!
From
www
Siinä se vihdoin on: Suomen pisin luonnonvarainen kuusi! Se löytyy aarniometsästä satojen metrien päässä lähimmästä metsätiestä.
Scoop.it!
Kuusi ja mänty valmistautuvat jo tulevaan kevääseen.
Scoop.it!
Puun rungossa kasvavan pahkan synnystä ei tiedetä paljon.
Scoop.it!
From
seura
KUUSENKERKKÄ on kuusen nuori verso, joka on vaaleampi ja pehmeämpi kuin vanhat neulaset. Kasvettuaan ne saavat tummanvihreän värin ja jäykistyvät. Kuusenkerkkä voidaan käyttää mausteena ja siitä voi valmistaa juomaa.
Scoop.it!
Metsät peittävät kolmanneksen maapallon maapinta-alasta. Tämä uusiutuva luonnonvara ja ihmiskunnan elinehto käsittää noin 45 000 eri puulajia, valtaosaltaan lehtipuita. Tätä taustaa vasten meidän kotimainen puulajistomme on hyvin suppea, vain 25- 30 lajia. Tarkka luku riippuu siitä, mihin puun ja pensaan välinen raja vedetään.
Scoop.it!
From
seura
Koivu on ollut syksystä lähtien liki elottomassa lepotilassa. Milloin se käynnistää taas kasvunsa?
Scoop.it!
Puiden eri osia voi käyttää lajista riippuen lähes mihin tahansa ruokaan tai juomaan ja myös rohdoiksi.
Scoop.it!
Jyväskyläläisillä on syytä ylpeyteen, sillä Takakeljon metsistä on löydetty Suomen suurin kuusi. Mustankorkean kaatopaikkaa vastapäätä sijaitseva Raineriksi ristitty kuusi on tilavuudeltaan huikeat 10,2 m³. Kuusi sai nimensä Jyväskylän kaupungin metsäasioista vuonna 1966-1993 vastanneen Rainer Hiilesniemen mukaan.
|
