 Your new post is loading...
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 21, 2016 11:40 AM
|
Haahka on meren saaristoissa elävä sorsalintu.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 21, 2016 11:39 AM
|
Tavi on pienikokoinen sorsalintu.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 21, 2016 11:36 AM
|
Valkoposkihanhi on pohjoisella pallonpuoliskolla elävä keskikokoinen hanhilaji. Se muuttaa Pohjoisen jäämeren pesimäalueiltaan talveksi Pohjanmeren alueelle. Valkoposkihanhi on kasvinsyöjä ja käyttää samaa pesimäpaikkaa vuosi toisensa jälkeen.[1] Viime vuosikymmeninä laji on alkanut pesiä myös Itämeren alueella.[2] Valkoposkihanhia on arvion mukaan noin 500 000 aikuista lintua ja kannan on arveltu jatkavan kasvuaan. Lajin uhanalaisuusluokitus on elinvoimainen.[3]
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 21, 2016 11:35 AM
|
Laulujoutsen on joutsenten sukuun kuuluva suuri, valkea sorsalintu. Sen nokka on keltainen, eikä nokan tyvessä ole mustaa kyhmyä toisin kuin kyhmyjoutsenella. Se on leimallisesti pohjoisen lintu, joka pesii Euraasian mantereen pohjoisosissa ja siirtyy talveksi etelämmäs sulan veden perässä. Niitä tavataan laajalla alueella, ja maailmanlaajuiseksi kannaksi arvioidaan noin 180 000 yksilöä. 1900-luvulla lajin kanta taantui muun muassa Suomessa ja Ruotsissa metsästyksen takia. Rauhoituksen ansiosta Suomessa kanta on toipunut 1940-luvun lopun parista kymmenestä parista noin 6 000 pariin.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 14, 2016 2:16 PM
|
Upotus ei toimi ainakaan nyt, mutta linkissä on linnunmuotoinen linkkiparvi, josta linkit vievät LuontoPorttiin.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 9, 2016 7:13 PM
|
Yleiskuvaus: Suuren rastaan kokoinen, pitkäpyrstöinen ja melko tumma varislintu. Yläperä, pyrstön reunaosat ja ns. pikkusiipi ruosteenpunaiset. Muutoin harmahtavan ruskehtava. Päälaki tummanruskea.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 9, 2016 1:37 PM
|
Tukkasotka on muuttolintu ja sitä tavataan talvehtimisalueillaan leudossa Etelä- ja Länsi-Euroopassa sekä eteläisessä Aasiassa suurina parvina erilaisilla vesialueilla. Runsaslukuisen tukkasotkan maailmanpopulaation kooksi arvellaan 2,7-4,1 miljoonaa yksilöä. 1990-luvun lopulla Suomen tukkasotkakannaksi arvioitiin 120 000 paria, mutta uusin kannanarvio (v. 2010) on enää 40 000-60 000 paria.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 9, 2016 1:34 PM
|
Laulujoutsen ( Cygnus cygnus) on joutsenten sukuun kuuluva suuri, valkea sorsalintu. Sen nokka on keltainen, eikä nokan tyvessä ole mustaa kyhmyä toisin kuin kyhmyjoutsenella. Se on leimallisesti pohjoisen lintu, joka pesii Euraasian mantereen pohjoisosissa ja siirtyy talveksi etelämmäs sulan veden perässä. Niitä tavataan laajalla alueella, ja maailmanlaajuiseksi kannaksi arvioidaan noin 180 000 yksilöä.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 9, 2016 1:32 PM
|
Töyhtöhyyppä tekee pesän maahan ja munii 4 munaa. Haudonta kestää neljä viikkoa, sekä naaras että koiras hautovat. Pesäänsä ja poikasiaan laji puolustaa meluisasti ja hyökkäävästi suuriakin tunkeilijoita vastaan. Poikaset ovat pesäpakoisia ja oppivat lentämään noin kuukauden ikäisinä.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 9, 2016 1:31 PM
|
Käki on pitkäpyrstöinen ja hoikka. Yleisimmin käki on selkäpuolelta, päästä ja rinnasta harmaa. Vatsa on valkea ja mustajuovainen. Naarailla tavataan melko yleisesti punaruskeaa värimuotoa. Näillä linnuilla harmaat alueet ovat voimakkaan punaruskeat. Käki muistuttaa varsinkin lentäessään pientä haukkaa. Lentotapa on kuitenkin erilainen, siivenlyönti on tasainen ja matala, eikä siivenlyönti nouse ruumiin vaakatason yläpuolelle.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 9, 2016 1:29 PM
|
Palokärki hakkaa ison pesäkolon, mutta pesii myös joskus vanhaan koloon. Pesä on useimmiten männyssä tai haavassa. Pesäkolo voi olla suurelle hakkuuaukolle jätetyssä ainoassa säästöhaavassa. Lintu munii huhtikuun lopussa 3-6 hohtavan valkeata munaa, joita emot hautovat 12-15 vuorokautta. Poikaset jättävät pesän noin 24-29 vuorokauden ikäisinä. Palokärjellä on vain yksi pesue vuodessa.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 9, 2016 1:27 PM
|
Talitiainen ( Parus major) on Euroopassa ja Aasiassa laajalle levinnyt tiainen. Sitä tavataan yleisenä ihmisten asuinpiirien lähellä, talvella siemeniä ja jyviä sisältävien lintulautojen tai ruokintapaikkojen ansiosta, kesällä linnunpönttöjen. Talitiaisen kansanomaisempi kutsumanimi on talitintti.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 9, 2016 11:37 AM
|
Harakkaa on välillisesti tarvittu myös lapsen syntymän yhteydessä. Uudelle tulokkaalle tehtiin ns. harakkapaita, jota pidettiin lapsen yllä kolme vuorokautta. Tämän jälkeen se ripustettiin aidanseipääseen lahoamaan, ja näin menetellen eivät lapseen tarttuneet taudit eivätkä pahat taiat päässeet vaikuttamaan. Harakka toimi sijaiskärsijänä.
|
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 21, 2016 11:39 AM
|
Sinisorsa eli heinäsorsa on sorsalintu.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 21, 2016 11:37 AM
|
Haapana on yleinen ja laajalle levinnyt sorsalaji.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 21, 2016 11:35 AM
|
Kanadanhanhi on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suurikokoinen hanhilaji, joka on istutettuna levinnyt Eurooppaan ja myös Suomeen.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 21, 2016 11:34 AM
|
Kyhmyjoutsen on suuri valkoinen sorsalintu. Sen nokka on punertava ja siinä on musta kyhmy, josta se on saanut suomenkielisen nimensäkin.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 14, 2016 1:29 AM
|
Pesinnän aikaistuminen on tutkijan mukaan jopa merkittävää.
Luonto
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 9, 2016 7:09 PM
|
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 9, 2016 1:36 PM
|
Sinisorsan pituus on noin 50-60 senttimetriä ja sen siipien kärkiväli on 81-95 senttimetriä. Sinisorsalla on suuri pää ja nokka sekä lyhyt pyrstö. Lentävä sinisorsa näyttää raskaalta, sillä on tylpät ja leveät siivet ja sen siivenlyönnit ovat nopeat. Sinisorsan jalat ovat oranssit. Nimensä mukaisesti sinisorsalla on sininen, valkoreunainen siipipeili.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 9, 2016 1:33 PM
|
Sääksi tekee pesänsä paikkaan josta on hyvä näkyvyys, tyypillisesti ison männyn latvaan korkealle kalliolle tai suon laitaan. Näkyvyyttäkin ehkä tärkeämpi tekijä pesäpaikan valinnassa on esteetön lentomahdollisuus itse pesälle. Pitkine siipineen sääksi on erittäin kömpelö lentäjä eikä mielellään laskeudu puiden latvuston alapuolelle. Pesäpuun vaatimuksena on latvan tukevuus.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 9, 2016 1:31 PM
|
Kuukkelin pituus on noin 27-30 cm, siipien kärkiväli on runsaat 40 cm ja sen paino on 74-98 grammaa. Koiras on naarasta kookkaampi. Suomessa esiintyvistä varislinnuista kuukkeli on pienin. Nokka ja koivet ovat mustat. Selkäpuoli on ruskeanharmaa, pyrstö kirkkaan oranssi ja rintapuoli hieman vaalempaa oranssia. Pää on ruskea.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 9, 2016 1:30 PM
|
Pesä on tavallisesti kuusessa, harvoin jossain muussa puussa, ja muutaman metrin korkeudella. Usein rakentaa pesänsä rakennusten seinustalle tai kalliojyrkänteen hyllylle. Pesä on kuivista risuista rakennettu, ja pesämalja on vuorattu hienoilla juurilla ja karvoilla. Tavallisesti närhi munii huhtikuun lopussa - toukokuussa 5-8 munaa, jotka ovat harmaanvihreitä ja ruskeatäpläisiä.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 9, 2016 1:28 PM
|
Myös päinvastaisia ennustuksia on esiintynyt: osassa Suomea punatulkkujen ilmestyminen pihapiiriin on merkinnyt kuolemaa, ja siitä punatulkun nimitykset kuolemanlintu ja kuolinvarpunen. Kurjaa säätä ja pyryä on myös arveltu olevan luvassa, jos kovanilmanennustaja tai pyrylintu eli punatulkku on asumusten lähistölle ilmaantunut. Tässä ennustuksessa on sen verran pohjaakin, että huononeva sää saa linnut etsimään helpointa mahdollista ravintoa.
|
|
Scooped by
Skuuppilehdet
November 9, 2016 11:38 AM
|
Pesimäajan ulkopuolella varikset muodostavat suuria parvia, joissa voi olla kymmeniä, satoja tai jopa tuhat lintua. Nuoret ja ilman pesimäpiiriä jäänet varikset liikkuvat myös kesäisin parvissa. Talviparvet hakevat ruokaa kaatopaikoilta ja satamista ja hajaantuvat omakotitalojen ja maatilojen tunkioille. Ihmisen tarjoamien ravinnonlähteiden ansiosta varis voi talvehtia Suomessa.
|
Scoop.it!
