A1Uutiset

Suomalaiset kaupungit vetävät puoleensa lintuja. Kaupunkeihin leviää lintuja mahdollisesti jopa erämaista ja tropiikista.

Linnut

Varislinnut ovat kekseliäitä, leikkisiä ja sosiaalisia. Älykkäät siivekkäät muistavat oppimiaan asioita ja opettavat niitä muille.

Esimerkiksi Satakunnassa hiiripöllöjä on tänä syksynä havaittu yli sata, kun normaalisti havainnot jäävät muutamaan yksilöön.

Luonto

Ylen juttu aiheesta

Aapiskukko
Aikainen lintu madon nappaa
Asialliset hommat hoidetaan
Avuton kuin linnunpoika
Baarikottarainen
Ei kukko käskien laula
Ei korppi korpin silmää noki
Ei pöllömpää

Hanhet viihtyvät alueella, jossa aseet eivät pauku.

Sunnuntaina Tampereella oli useampi luontokuvaaja huuhkajaa bongaamassa.

Täällä meillä Espoossa Matinkylän korkeiden talojen katoilla huuteli huuhkaja jo sunnuntaina 15.1. Alueella on ollut vahva rottakanta, ja myös virusepidemiasta toipuva kanipopulaatio alkaa pikku hiljaa vahvistua. Huuhkajalle tämä tietää hyviä saalistusmaita, eikä ole suuri yllätys jos joltakin Matinkylän kerrostalon kattotasanteelta löytyy tänä keväänä huuhkajan pesä.

Satapäisistä muuttoparvista on laskettu vain joitakin kymmeniä poikasia. Syyksi arvellaan kylmää alkukesää, joka viivästytti pesintää.

Luonto

Eikä ollenkaan suotta, sillä sateisen syksyn myötä 1950-luvulla pelloksi kuivattu järvi on ollut jälleen osittain veden alla ja houkutellut paikalle parhaimmillaan 300 000 Venäjän arktisilta alueilta muuttomatkalla olevaa valkoposkihanhea. Kerääntymä on kautta aikojen suurin.

Varislinnut ovat älykkäitä ja sopeutuvaisia. Ne muistavat, minne ovat jemmanneet ravintoa ja osaavat harhauttaa lajikumppaneitaan. Korpit voivat seurailla petoeläimiä haaskojen toivossa. Kaupungeissa varislinnut osaavat hyödyntää ihmisen toimia omaksi edukseen. Korpit pärjäävät muisti- ja ongelmanratkaisutehtävissä papukaijoja paremmin. Eläintarhoissakin korpeille annetaan älykkyyttä haastavia ongelmia ratkaistaviksi.

Valkoselkätikalla oli tänä vuonna Suomessa ennätykselliset 151 pesintää.

Luonnosta tarkkailen eniten ja monipuolisimmin lintuja ja siksi aiheesta on nämä omat sivut.

Mahdollisesti jopa kolmasosan kaikista maailman valkoposkihanhista kattavan lauman lentonäytös on vaikuttava näky.

Talvella luonto on lepotilassa. Mutta lumen ja jään allakin on elämää, eivätkä kaikki linnut muuta talveksi etelään.

Soiden ojittaminen ja turvetuotanto köyhdyttävät maamme suolintukantoja.

Lennart Meri ei suotta kutsunut itämerensuomalaisia heimoja vesilinnun kansaksi. Lintumyytit ovat hyvin samankaltaisia laajalla alueella Suomesta Uralille – ja kauempanakin idässä. Uskomusten muinaisuudesta kertoo se, että vesilinnut ovat yleinen kuva-aihe Äänisen kalliomaalauksissa ja kalliopiirroksissa.

Ennen vanhaan lintujen muutto rytmitti vahvasti ihmisten elämää. Kun linnut iltojen pimetessä lähtivät kohti etelää, tiesi se syksyn ja talven saapumista, luonnon kuolemaa. Lintujen paluu keväisin sai luonnon jälleen heräämään, ja olipa se myös merkki ruokavalion täydentymisestä pitkän ja ankean talven jälkeen.

Hiiripöllöt vaeltavat eteläiseen Suomeen loppusyksystä. Niitä voi nähdä nyt esimerkiksi Hämeessä.

Pöllölinnut

Turun saariston haahkakanta on romahtanut viimeisen 25 vuoden aikana, kertoo lintujen kantavaihteluita analysoiva tutkimus. Taantumisen pääsyy lienee seudulle saapuneessa pedossa.

Talvinen luonto ei ole niin hiljainen ja eloton kuin usein ajatellaan. Ruokintapaikan linnut toki havaitaan ja niiden touhuja seurataan innolla. Kasvit ovat talvilevossa, mutta monet eläimet, varsinkin nisäkkäät, ovat liikkeellä ympäri vuoden. Lumeen piirtyvät jäljet sen paljastavat. Hiljaisuuden tuntu johtuneekin siitä, että suuri osa varsinkin nisäkkäistä on yöaktiivisia.

Pikkujoutseneen palaan uudestaan nyt syksyllä. Tämän kauniin linnun kohtasimme myös kevätmuutolla. Haluan välittää äänettömän metsänreunan illan tunnelman. Puron varren harmaalepät nousevat hämärässä korkeuksiin. Hiljaiset pikkujoutsenet ruokailevat pienissä ryhmissä rauhallisina kostealla sänkipellolla. Pesintä Siperiassa on onnistunut, joukossa on vanhoja ja on nuoria lintuja. Nyt ne muuttavat tundralta talveksi Alankomaihin ja Brittein saarille, lähimmät jäävät jo Tanskaan.

Radio Suomen Luontoillassa kuultiin lennokas kysymys linnuista ja ilmavirtauksista eli termiikeistä. Seppo Haimi Imatralta harrastaa purjelentoa ja pysyttelee ilmassa ympäristöään tarkkailemalla. Mutta mitenkäs linnut löytävät sen parhaan nosteen ja aistivat ilmavirtaukset? Asiantuntija esittää vastaukseksi näkökyvyn ja kokemuksen.

Näyttävän kokoinen huuhkaja käyttää korkeita kallioita huhuilu- ja tähystyspaikkoinaan ja rakentaa pesänsä puunrungon, juurakon tai suuren kiven kupeelle sateensuojaan. Muninta tapahtuu maalis-huhtikuulla. Huuhkaja voi pesiä myös rakennuksiin kaupungissa, jos saalista on riittävästi tarjolla. Laji on tarkka pesimärauhastaan.

Kun alati levottomat, merikotkia ja lintuturisteja säikkyvät valkoposkihanhien jättiparvet pimentävät Kymenlaakson taivaan, sadoistatuhansista siipipareista lähtevä viuhuva ääni tuo mieleen lähestyvien pikajunien kohinan.

Tuhkakirvinen pesii tavallisesti Pohjois-Amerikan pohjoisosissa tai Koillis-Siperiassa.

Linnut