1Uutiset - Lukemisen tähden

http://www.tuottavatuohi.fi/?incsub_wiki=metsawiki

Elämän varjo
HS Kolumneja 1990-1992
Kiertävä kivi on kuollut
Riitamaa
Taistelu oikeudesta
Apollinaire 1
Catullus
Digitaaliongelma
HS Kolumneja 1
Linnusta länteen
Luettelo 1944
Luettelo I
Mahdollinen metsä
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot
Uusi taivas, toinen maa
Ylistys
Äkkisyvä

Metla

Suomessa esiintyy luontaisesti noin 30 puumaiseksi kasvavaa puulajia. Näistä suurin osa on lehtipuita, havupuita on vain 4: mänty, kuusi, kataja ja euroopanmarjakuusi. Osa puulajeista - havupuista tyypillisesti kataja ja euroopanmarjakuusi - jää kuitenkin usein pensasmaiseksi. Puumaiseksi kasvavien lajien lisäksi Suomessa esiintyy luontaisesti vajaat 40 aina pensasmaiseksi jäävää puuvartista lajia.

Metsäkauris on pienin hirvieläimemme. Kanta on kasvanut myös Manner-Suomessa ja nykyään metsäkauriin voi tavata lähes kaikkialla Suomessa. leviämistä ovat edesauttaneet siirtoistutukset. Aiemmin kaurista tavattiin vain Ahvenanmaalla.

Suomalainen puurakentaminen on vuosisatojen ajan ollut hirsirakentamista, jonka periaatteet ovat nousseet käytännön tarpeista. On tarvittu suojaa säitä vastaan, kuivaa tilaa ihmisille, kotieläimille, ravinnolle ja tavaroille. Rakennukset tehtiin omin voimin helposti saatavista materiaaleista ja osto-osia pyrittiin välttämään.  Suomalaiselle rakennusperinteelle on leimallista tietynlainen vaatimattomuus; on tyydytty käyttämään parasta saatavilla olevaa.

Metla

Metsämaata on kansallisen määritelmän eli valtakunnan 10. metsien inventoinnin mukaan (2004-2008) 20,1 ja FAO:n määritelmän mukaan 22,1 miljoonaa hehtaaria eli neljä hehtaaria jokaista suomalaista kohti. Euroopan keskiarvo on 1,3 hehtaaria.

Suomalaisen design-yritys Marimekon suunnittelija Kristina Isola kopioi ukrainalaista taiteilijaa.

Epärehellisyys paljastui viime viikolla. Kristina Isolan Metsänväki-kangas paljastui kopioksi Maria Primatšenkon Rotta matkalla -kuvasta. Primatšenkon kuvassa on metsä ja eläimiä, Isolan kankaassa on ainoastaan samannäköinen metsä. Primatšenkon kuva on peräisin 1960-luvulta, jolloin Ukraina oli osa Neuvostoliittoa. Isola teki oman kuvansa 2000-luvulla.

Sananlaskut. Yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos. Suu valehtelee, mutta silmät puhuvat totta. Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Vakka kantensa valitsee.

Metsä vastaa on monipuolisen metsätiedon lähde juuri sinulle. Tutustu eri käyttäjäryhmien osioihin. Sisältö on käytössäsi ilman rekisteröitymistäkin.

Aamu
Aamun kirkkaus on niinkuin laulu.
Itse taivas lepää järvessä.
Liikkumatta, autuaina pilvet
uneksivat ilman äärillä.

Kaislat välkkyy kastepisaroista,

metsä hymyy läpi kyynelten.
Kaukaa, helisten ja värähdellen
rastaan huilu jumalallinen.

Otsikon teksti on vanha sanonta. Se viittaa osaksi siihen, että suomalaiset ovat metsäläiskansaa alunperin. Tänne Suomenniemelle muutettuamme olimme varmaankin metsästäjiä ja kalastajia pitkään. Puusta rakennettiin asumukset ja tarvekalut. Se perinne on jatkunut näihin päiviin saakka. Metsään liittyy paljon historiaa ja sanastoa ja käsitemaailmaa.