1Uutiset - Lukemisen tähden

Jäkälä on sienen ja levän muodostama yhdyseliö. Molemmat osat ovat jäkälälle elinehto.

Lepät saapuivat Suomeen luultavasti ensimmäisten lehtipuiden mukana noin 7000 vuotta sitten. Suomessa esiintyy kaksi leppälajia: tervaleppä ja harmaaleppä.

Tänäkin jouluna elävä joulupuu luo tunnelmaa noin puolessatoista miljoonassa suomalaisessa kodissa. Miten kotimaisia joulukuusia viljellään?

Toimittaja Hannu Karpo tutustuu Hyvä Suomi -ohjelman jaksossa työn sankareihin, metsureihin, jotka tekevät raskasta ruumiillista työtä haastavissa oloissa.

Yöllinen metsä on kiehtova, ja pöllöretkellä on jännittävää. Etukäteen on mahdotonta tietää, huhuilevatko pöllöt tänä yönä. Kylmä talvi ei ole Pohjolan karuihin oloihin sopeutuneille pöllöille pahin vastus, jos ravintoa on tarjolla riittävästi.

Katso myös: Mitä maapallolle tapahtuisi, jos kaikki ihmiset yhtäkkiä katoaisivat Tässä autiossa ostoskeskuksessa piilee aikamoinen yllätys! Ja sitten tuli ihminen ja alkoi pitää hauskaa…

Punarinta on yksi maamme runsaslukuisimpia lintuja, pesimäkannaksi on arvioitu yhdestä reiluun kolmeen miljoonaan paria. Laji on levittäytynyt kaikkialle kuusivaltaisiin metsiin Metsä-Lappia myöten.

Viime vuonna tulostavoite oli 120 miljoonaa.

Ennen tehokasta palontorjuntaa Suomen metsät ovat palaneet useasti vuosikymmenten ja vuosisatojen kuluessa. Metsäpalojen seurauksena maisema on muuttunut.

Sammalet ovat ikivanha kasviryhmä, joka tunnetaan jo permikaudelta 200 miljoonan vuoden takaa. Oletettavasti sammalten kaksi pääryhmää maksa- ja lehtisammalet olivat eriytyneet jo tuolloin.

Touko-kesäkuussa lehdossa kulkijan ympäröi huumaava tuoksu: Tuomi kukkii. Myös tuomen runko kuorineen tuoksuu voimakkaasti, joka johtuu puun sisältämästä myrkyllisestä amygdaliinista.

Keväällä pajupensaikosta kuuluu surinaa. Sitruunaperhoset, kimalaiset ja monet muut hyönteiset ovat jo lähteneet liikkeelle, mutta syötävää on vielä niukasti saatavilla.

Valkorunkoinen koivu on Suomen yleisin lehtipuu. Se on sopeutunut Suomen ilmastoon hyvin ja siksi se onkin levittäytynyt koko maahan.

Sinirintaa tavataan Lapin tunturikoivikoissa ja jonkin verran Metsä-Lapissa, joihin sen levinneisyysalue melko tarkoin rajoittuu.

Suomalaisen luonnonuskon mukaan kasveillakin on sielu. Olivatko he oikeassa?

Sään lauhtuminen on helpottanut puiden lumitaakkaa Pohjois-Suomessa. Tykkylumituhot näyttävät jäävän pelättyä pienemmiksi, mutta yksittäisten metsäomistajien palstoilla tuhot voivat olla merkittäviä.

Pelkkä metsän näkeminen ikkunasta riittää virkistämään mieltä.

Tutkijat testasivat kaivoksen maaperään joutuneiden raskasmetallien sitouttamista energiapajuihin.