A1Uutiset

Kirjosiipikäpylintu on peippoihin kuuluva lintu.

Urpiainen on pieni siemensyöjälintu, joka syksyisin ja talvisin esiintyy joskus suurissakin parvissa.

Hemppo on siemeniä syövä peippoihin kuuluva varpuslintu. Se on erikoistunut rikkaruohojen siemeniin, joita se hakee joutomailta, puistoista, pihoilta ja pellonreunoilta.

Tikli on peiponsukuinen värikäs lintu, jota näkee etenkin talvella syömässä siemeniä talventörröttäjistä.

Järripeippo on 14–17 senttimetriä pitkä peipon itäinen lajipari. Se on muuttolintu, joka pesii Skandinaviasta Itä-Siperiaan ulottuvalla alueella. Laji talvehtii Länsi-, Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä Etelä- ja Itä-Aasiassa. Järripeippo pesii valoisissa metsissä ja koivikoissa, ja se munii 4–6 munaa.

Pikkuvarpunen on laajalle levinnyt Vanhan maailman varpunen. Alun perin Linné nimesi lajin peipoksi, Fringilla montanus.

Kottarainen on varpuslintu, joka kuuluu kottaraisten heimoon.

Varis on ihmisasutuksen lähellä viihtyvä helposti havaittava lintu. Siitä, onko nokivaris variksen musta muoto eli alalaji vai oma laji, on kahdenlaista näkemystä. Suomen lintujen lajiluettelossa ei kuitenkaan toistaiseksi ole nokivarista.

Naakka on pienehkö tumma varislintu. Kooltaan naakka on 34–37 senttimetriä pitkä ja väritykseltään tummanharmaa, poikkeuksena silmien hyvin erottuvat valkoiset iirikset. Naakka viihtyy asutuksen lähellä kulttuuriympäristöissä, mutta myös sellaisissa lehti- ja sekametsissä, joissa on pesimiseen sopivia koloja.

Harakka on harakoiden sukuun kuuluva varislaji.

Närhi on värikäs varislintu, joka oppii matkimaan kuulemiaan ääniä.

Kuhankeittäjä on rastaan kokoinen lintu.

Talitiainen on Euroopassa ja Aasiassa laajalle levinnyt tiainen. Sitä tavataan yleisenä ihmisten asuinpiirien lähellä, talvella siemeniä ja jyviä sisältävien lintulautojen tai ruokintapaikkojen ansiosta, kesällä linnunpönttöjen. Talitiaisen kansanomaisempi kutsumanimi on talitintti.

Tundraurpiainen on pieni pohjoisessa elävä peipon sukuinen lintu.

Vuorihemppo on pieni parvissa esiintyvä lintulaji, jonka lentotapa on omaleimaisen tuikkiva.

Vihervarpunen on pieni tiklien sukuun kuuluva varpuslintu, joka elää laajalla alueella Euraasiassa.

Viherpeippo on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu.

Peippo on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu. Se on Suomen toiseksi runsain lintulaji.[2]

Varpunen on yleinen lintulaji suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa. Carolus Linnaeus antoi varpuselle aluksi nimen Fringilla domestica.

Korppi eli kaarne on suurikokoinen musta varisten heimoon kuuluva lintu. Täysikasvuisina korpit ovat 55–70 cm:n kokoisia, levitettyinä siivet voivat olla kaksi kertaa tätä pidemmät.[2]

Mustavaris on varista hoikempi varislintu.

Pähkinähakki on närhen kokoinen tukevanokkainen varislintu.

Kuukkeli on varisten heimoon kuuluva lintulaji. Se on Suomessa elävistä varislinnuista pienikokoisin.

Isolepinkäinen eli vanhalta nimeltään lapinharakka on pohjoisella havumetsävyöhykkeellä pesivä lepinkäislaji. Yleisväritykseltään vaaleanharmaan isolepinkäisen pyrstö on musta, mustilla siivillä on valkeaa kirjailua ja silmien ylitse kulkee musta naamio. Linnun pituus on 24–25 cm, siipien kärkiväli 30–36 cm ja paino 50–70 grammaa. Lempinimi "lapinharakka" on osuva, sillä isolepinkäinen muistuttaa olemukseltaan hyvin paljon harakkaa, vaikka ei olekaan sille sukua.

Puukiipijä on pieni käyränokkainen varpuslintu.