A1Uutiset

Anni Kytömäki kuuntelee metsissä lintuja ja havainnoi merkkejä menneisyydestä. Jean Sibeliuksen metsä yhdistää moni-ilmeisen luonnon ja kulttuurihistorian.

Jos pilkomme luonnon kokonaisuuden osat irti toisistaan, teemme hölmöläisten tyyliin ilmastotekoja mutta edistämme lajikatoa. Siihen ei ole varaa, kirjoittaa Saara Kankaanrinta kolumnissaan.

Uhanalaisuusarvioinnin tulokset osoittavat, että luonnon köyhtyminen jatkuu. Mitä uhanalaisuus oikeastaan on, ja mikä tekee lajista uhanalaisen?

Yle seurasi tämän vuoden ensimmäisiä laajoja ilmastomielenosoituksia.

Björn Weckström asuu Espoossa luonnon ja veistostensa keskellä yhdessä vaimonsa Marja-Liisa Weckströmin kanssa. Unohtumaton vierailu meni ihon alle.

Luonto luo hyvää mieltä – tämän olemme varmasti kaikki huomanneet. Luonnon kauneus ja rauha, vaihtuvat vuodenajat ja raikas ilma virvoittavat ihmismaailman hälinöissä turtunutta ja paatunutta mieltä. Yksi lähtee poluttomiin erämaihin, toista kutsuvat helppokulkuiset kivituhkapolut. Ihmisinä olemme kaikki erilaisia, meillä kullakin on omat mieltymyksemme ja rajoitteemme sekä omat suosikkitapamme nauttia luonnosta. Eräänä iltana nousin tunturiin ja mietin, kuinka paljon hyvää luonto meille antaa. Samalla mietin, kuinka tärkeää on antaa sitä hyvää myös eteenpäin.

"Siitä, mikä mietteissä alati pyörii, ei voi vaieta", Jenni Haukio kirjoittaa ja suree luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä.

Suomen kansallismaisemat - kuvia maamme arvokkaimmista luonnon- ja kulttuurimaisemista. Tervetuloa tutustumaan Visual Finland -kuvapankin valokuviin!

Päätavoitteena tulisi olla siirtyminen ekologisesti kestävään, oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan. Suomen luonnon monimuotoisuus on viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana jatkanut vähenemistään, kertoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvio. Kehityksen suunta voidaan ar

Eläinten ääntelyllä on monta merkitystä.

Onko luonnon monimuotoisuuden kaventaminen perustuslain hengen vastaista, kysyy kolumnissaan Saara Kankaanrinta.

Suomen luonnon päivän kunniaksi järjestetty luontorunokilpailu saavutti suuren suosion. Kilpailu alkoi maaliskuun lopulla ja päättyi heinäkuun 15. päivä. Kilpailurunoja lähettiin tänä aikana lähes 3000, mikä yllätti täysin esiraadin jäsenet ja kilpailun järjestäjät. KILPAILU ON PÄÄTTYNYT 15.7.2020. klo 24.00. Kiitos osallistuneille!

Nainen joka rakasti hyönteisiä -romaani kertoo naisesta, joka selvittää luonnon salaisuuksia. Selja Ahavan viisas tarina on osin tosipohjainen.

Metsähallituksen mukaan Suomen kansallispuistoihin tehtiin heinäkuun loppuun mennessä 2,4 miljoonaa käyntiä.

Mielenosoitus marssi Senaatintorilta Eduskuntatalolle lauantaina.

Kimmo Ohtonen muistuttaa kolumnissaan, että luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen vaatii yhteiskunnaltamme rohkeita ja ripeitä päätöksiä.

Luonto on suomalaisessa kulttuurissa enemmän kuin kulttuurin kehys, se on keskeinen osa kulttuuria ja kansallismaisemat ovat sen yleisesti hyväksytyt ilmentymät. “ Maisema on ihmeellinen käsite. Se on kuin moniulotteinen kuva, elävä kuva elävästä paikasta.... Maisema näyttää nykyhetken, ja samalla siihen on tallennettu pitkä siivu ihmisen ja luonnon historiaa, joka sekin on luettavissa maisemasta” kiteyttää Tapio Heikkilä, (2000).

Helsinki puhuu -tapahtumassa Espan lavalla keskusteltiin Itämeren tilasta, historiasta ja luonnon monimuotoisuudesta. ”Lykkääminen tekee harvoin hintaa halvemmaksi”, sanoi presidentti Tarja Halonen.

Suurpetoja on tuhansia, mutta tiedätkö, mikä on nyt Suomen luonnon runsaslukuisin suurpeto? 2000-luvulla tuo kisa on ollut kahden kauppaa.

Pohjalaiset vesien ja luonnon suojelijat ruotivat puheenvuorossaan vääriä väitteitä turvetuotannosta.

Suomalaisten turistien lomakuvat Lapin luonnosta jouduttavat luonnon tuhoamista, kirjoittaa Emmi Nuorgam.

Selja Ahavan neljäs romaani Nainen joka rakasti hyönteisiä tutkii luonnon ja ihmisen välistä suhdetta. Se kuvaa tarkasti erilaisten koppakuoriaisten, kärpästen ja perhosten elinkaaren, ja piirtää samalla kuvan länsimaisen kulttuurin kehityksestä ja naisen asemasta 1600-luvun noitavainoista alkaen Darwinin mullistaviin löytöihin ja aina nykypäivään saakka. Sen päähenkilön Marian mallina on Maria Sibylla Merian (1647-1717), Saksassa edelleen juhlittu luonnontutkija ja perhosten metamorfoosin ensi kertaa taiteessaan dokumentoinut taidemaalari.