A1Uutiset

Aikakauslehtien Päätoimittajat ry kehuu palkitsemisperusteissaan lehden journalistista uskottavuutta.

Syksyn 2020 kahviuutuus Loimu on Retkipaikan ja Luontokeskus Haltian yhteinen erikoiskahvi. Loimu-kahvissa luonnon lempeä rauha yhdistyy kahvin pehmeään makuun, ja se kruunaa täydellisen luontoretken. Kahvi kehitettiin yhdessä palkitun lappeenrantalaispaahtimo Lehmus Roasteryn kanssa.

Talvi on jälleen aluillaan ja ajatus pitkästä pimeydestä saattaa joskus tuntua ahdistavalta. Tässä vaiheessa vuotta mainio tapa saada ajatukset valoisammiksi voisi olla Saaga Saarnisolan Luonnonpakanan vuodenkierron lukeminen. E-kirjana ilmestynyt teos avaa suomalaisen luonnonkierron vaiheita ja muinaissuomalaisia sekä toisaalta muinaiskelttiläisiä luonnonkiertoon liittyviä perinteitä ja juhlapyhiä, antaen nykypäivän ihmiselle helppoja vuodenaikakohtaisia vinkkejä luonnon kokemiseen ja luontosuhteen vahvistamiseen. […]

Aiemmin eteläisestä Suomesta karkotettu ahma voi levitä jälleen koko maahan. Siitä voi tulla arvokas luonnon tasapainon ylläpitäjä.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin norminpurkuretoriikassa kulttuuriperinnön suojan sääntelyn heikennykset ja luonnon monimuotoisuuden köyhdyttäminen esitetään vapausoikeuksien turvaamisena. Trumpin presidenttikaudella Yhdysvallat on vetäytynyt YK:n koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOsta ja Pariisin ilmastosopimuksesta.

Elokuvan ohjaaja sanoo Ylen haastattelussa, että halusi näyttää dokumentissa vision kestävästä tulevaisuudesta, joka on parempi paikka meille kaikille.

Matka Knuutilan lintutornille tarjoaa hämäläistä maalaisidylliä parhaimmillaan, unohtamatta upeaa järvinäkymää. Tien varrelta voi nähdä myös Knuutilan Kartanon lammastilan lampaat. Tuolla lyhyellä kävelymatkalla on helppo unohtaa kaupungin kiireet ja työstressit. Voi hengittää raikasta ilmaa ja nauttia luonnon kiireettömyydestä. Pysäköintialue: Knuutilan Kartano, Lukkisalmentie 39, Siuro (kartta) Kävelymatka lintutornille pysäköintialueelta Kartanon ohi menevää tietä noin 400 metriä. Ennen […]

Euroopan ympäristöviraston julkaisemassa raportissa vaaditaan merkittävää asennemuuutosta.

Valokuvissa Pentti Linkola (1932-2020) katsoo usein totisesti kameraan, ja haastatteluissa hän puhui luonnon tuhoutumisesta. Elämäkerran kirjoittaja Riitta Kylänpää löysi myös hauskan ja seurallisen Linkolan, joka oli kiinnostunut ihmisistä. Elämäkerran takana -ohjelmassa Riitta Kylänpää kertoo Pentti Linkolasta.

Kuunnelmasarja Löytöretki suomalaiseen toivoon vie tällä viikolla toimittaja Satu Kivelän metsään ekopsykologi Kirsi Salosen. Keskustelu kaartelee hyvinvoinnin, luontosuhteen ja luonnon symboliikan teemoissa. Kommentoimme sarjaa viikottain, ja antropologiseen haaviin tarttui tällä kertaa ajatus “villin” ja “kesytetyn” luonnon eroista.

Liikkumisen positiiviset vaikutukset korostuvat luonnossa. Luonnon mystiikka on niin voimakasta, että sen voi tuntea, vaikka ei pääsisi metsään asti. Jo pelkkä luontokuvien katsominen lievittää stressiä ja rauhoittaa mieltä. Toimittaja Tero Kyllönen pakkasi työpäivän jälkeen teltan mukaan ja vietti yön metsässä. Mitä sinä tunnet, kun katsot näitä kuvia?

Koronavirus saattoi vauhdittaa monen haaveita muuttaa Lapin luonnon ääreen, jossa ilma on raikasta.

Suomalaisessa mediassa on syksyllä 2016 käsitelty kriit­ti­seen sävyyn tun­tu­ria­luei­den poron­hoi­toa. Poroihmisiä on syytetty luonnon moni­muo­toi­suu­den tuhoa­mi­ses­ta, eroosion aiheut­ta­mi­ses­ta ja har­vi­nais­ten kasvien hävittämisestä1. Ongelmien syynä jutuissa on pidetty lähinnä yli­lai­dun­nus­ta, siis liian suurta poro­mää­rää käy­tet­tä­vis­sä olevaan tilaan nähden. Osassa kir­joi­tuk­sis­ta yli­lai­dun­nuk­sen syynä on puo­les­taan pidetty poron­hoi­ta­jien ja nime­no­maan tun­tu­ria­luei­den saa­me­lais­ten poron­hoi­ta­jien ahneutta.

Kontrolloimattomissa satunnaiskokeissa tutkija ei pääse valitsemaan koeryhmiä, kirjoittaa Roope Uusitalo.

Yhdessäoloon on nyt korona-aikana kova kaipuu ja sille pitää löytää uudenlaisia muotoja. Läheisyyttä voi etsiä luonnosta: Kannolla kasvavat sienet nojailevat toisiinsa suurena joukkona, ja aika voi sulauttaa paksukaarnaisetkin männyt toisiinsa. Tämä vuosi on myös lähentänyt monia ihmisiä luonnon kanssa.

Erityisesti Brasilia haluaa laittaa neuvottelut biodiversiteetin säilyttämisestä katkolle.

Raahelaiset Maria ja Miika eivät ole koskaan tunteneet tarvetta muuttaa kaupunkiin. He haluavat kunnioittaa perinteitä ja elää sovussa luonnon kanssa. 

Biologi tietää, että sukupuoli ei ole yksinkertainen käsite. Siksi jokainen meistä tarvitsee kasvurauhaa, jotta voisi kasvaa omaksi itsekseen.

Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, kun uusia kukkalajeja nousee maan pinnalle. Laiduntavat eläimet ja niitto auttavat.

Ihmisen elinolot ovat riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta. Suomeenkin ilmastonmuutos tuo uusia kasvi- ja eläinlajeja, mutta samalla vanhoja katoaa. Lue, miten voit hidastaa lajien katoamista ja tee myös hauska lajitesti. 

Metsäpolitiikassa edistetään biotalouden nimissä ekologisesti ja sosiaalisesti kestämätöntä metsäteollisuuden muotoa, kuitupuukapitalismia. Metsäbiotalouden pohjana toimii halvan luonnon strategia, joka uhkaa niin metsäekologioita kuin aluetalouksiakin.

Huilumaista viheltelyä, raastavaa raakuntaa, kiima-ajan kimeää kiljuntaa. Eläimet viestivät ääntelyllään mitä erilaisimmista asioista, kuten reviirinsä rajoista tai vaaratilanteista. Lintujen äänet ovat monelle tuttuja, mutta harva on kuullut esimerkiksi hirven mylvintää. Testaa, miten hyvin tunnistat eläimen sen äänen perusteella!

Luka on kuuden kuukauden ikäinen vauva Pirkanmaalta. Hän osallistuu tutkimukseen, jossa ns. hygieniahypoteesi joutuu tosielämän testiin ensimmäistä kertaa maailmassa. Hygieniahypoteesin mukaan vauvat kohtaavat liian vähän pöpöjä, minkä takia allergiat lisääntyvät. Tutkimuksessa tuodaan luonnon bakteerit, virukset ja muut mikrobit lasten iholle, jotka eivät itse pääse möyrimään metsässä.

Seattlelainen ”alien” pitää itseään luonnon oikkuna, mutta rohkaisee kaikkia olemaan juuri sitä mitä he itse haluavat.

Näkemys jääkarhun ja luonnon koskemattomuudesta on ensisijaisesti tarina, jota ihminen tällä hetkellä niistä kertoo. Jääkarhu ja sen asuttama ympäristö kietoutuvat ihmiskulttuuriin ja yhteiskuntaan monilla tavoin.