A1Uutiset

Puulla on tutkimuksissa havaittu olevan antibakteerisia ominaisuuksia. Tällä hetkellä pohditaan, voisiko käsittelemätöntä puuta käyttää julkisissa rakennuksissa, kuten sairaaloissa.

Kajaanin Nakertajan Halipuistossa on jo 11 nimikoitua halipuuta, joita koululaiset voivat käydä halaamassa opetustuokioiden aikana tai vaikkapa vapaa-ajallaan.

Tutkijoiden tietoisuuteen hieskoivun punalehtinen mutaatio tuli 40 vuotta sitten.

Pistokkaat vartetaan runkoihin Punkaharjulla. Kokkola saa aikanaan osan taimista istutettavaksi puistoihinsa.

Havupuut

Kuvataiteilija Kati Lehtoselle puut ja luonto ovat tärkeitä. Lehtosen pyörä pysähtyy usein tsaarin poppeleiden kohdalla Hämeenlinnan Varikonniemessä. Pysähdyttyään Lehtonen hyppää pyörän selästä, vilkuilee ympärilleen ja pujahtaa puiden luo.

Kuvataide

Olen asunut tutkimusmetsässä Husulanmäellä, Ingermaninkylässä, Lapinjärven kunnassa nyt 12 päivää. On siis puuvisan aika!

Luonto Puut näyttävät toimettomilta, mutta eivät sitä ole. Mitä kaikkea pihan ja metsien puut tietämättämme tekevät, sen paljastaa saksalaiskirja.

Satavuotiaalle Suomelle kasvaa kahden veljeksen perustama monumentti rajavyöhykkeellä Simpeleellä Rautjärven kunnassa. Pertti ja Seppo Terävä ovat istuttaneet 48 eri lajin puuta metsätontilleen.

Jokaista suomalaista kannustetaan istuttamaan oma juhlavuoden puu.

Maailman vanhimmat puut ovat alkaneet yllättäen kuolla. Afrikan 13 vanhimmasta apinanleipäpuusta yhdeksän on kuollut viimeisten 12 vuoden aikana. Apinanleipäpuut elävät jopa yli 2500-vuotiaiksi. Tutkijat epäilevät puukuolemien syyksi ilmastonmuutosta.

Pahimpia ahmatteja ovat nuoret, alle 20-vuotiaat puut.

Suomen metsissä riittää luonnon antimia muillekin kaupiteltavaksi. Kuusenkerkkiä havittelevat ostajat jäävät silti usein nuolemaan näppejään, sillä metsään ei saada riittävästi poimijoita.

Metsäpuiden joukossa on yksi lehtipuu ylitse muiden. Haapa tarjoaa suojaa ja ravintoa sadoille lajeille kuten kovakuoriaisista vähämustakeijulle, haapajäärälle, lattatylpölle ja haapajumille.

Kokkolassa on varjeltu pitkään poikkeuksellista kuusta. Puu on todennäköisesti geenimutaation ansiosta kasvanut erinäköiseksi kuin metsäkuuset yleensä. Puu on tavanomaista tuuheampi ja kasvaa vanhanaikaisen tikkunekun muodossa. Se näyttää siltä, kuin kuusta olisi leikattu koko sen kasvun ajan, mutta niin ei ole tehty.

On arvoitus, miksi Värtsilän Patsolan kylällä kuusi päätti kasvattaa jokaisen oksansa tyveen nisän.

Kuusi (mäntykasvit)

Tsaarinpoppeli pelastui kuin ihmeen kaupalla Kymijoen suurtulvasta 116 vuotta sitten. Loppu on historiaa.

Metsät peittävät Suomen maapinta-alasta noin 75 %. Suomessa kasvaa noin 30 eri puulajia. Metsiemme yleisin puulaji on mänty. Toiseksi yleisin on kuusi ja kolmatta sijaa pitää koivu.