A1Uutiset

Ensimmäisinä Suomeen saapuvat säämuuttajat kestävät hyvin kylmää. Tarvittaessa ne palaavat etelään.

Metsojen ryhmäsoidin on kevään kiivas luonnonnäytelmä.

Valkoposkihanhet ovat valloittaneet Helsingin puistot pysyvästi, eikä niiden hätistämiseksi voida tehdä oikein mitään. Korkea kasvillisuus ja aidat ovat kuitenkin ainakin pieni apu hanhien ohjailemisessa.

Valkoposkihanhi

Harakka näytti joutuneen jo toivottomaan tilanteeseen kamppailussa varpushaukan kanssa. Sitten onni kääntyi.

Luonto

Jos metsästä kuuluu vislailua, siellä saattaa oleilla pikkuinen varpuspöllö.

1. Metsäkanalinnut eli metso, teeri, pyy ja riekko yöpyvät talvella kiepissä. Ne sukeltavat lennosta pehmeään, yli 25 senttimetriä paksuun lumeen. Hangessa ne kaivautuvat jopa metrin verran eteenpäin, kunnes muotoilevat itselleen varsinaisen kieppionkalon.

Joutsen munii erittäin harvoin muualle kuin omaan pesäänsä, arvioi Birdlife Suomi.

Joutsenet

Myös merimetsot ovat ottaneet Perämerellä sijaitsevan Krunnien saariston valtakunnakseen.

Luonto

Suomen pyykannan tiheys on nykyisin noin 20 prosenttia alhaisempi kuin keskimäärin viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Valopaikanninta kantava vesipääsky muuttuu talvella ulappalinnuksi.

Keskilämpötilan nousu on aikaistanut lintujen pesintää ja muuttoja.

Talviajan lintukuolemat johtuvat pääosin ravinnon puutteesta eivät kylmyydestä.

LINTUINFLUENSSA ei hävinnytkään Suomesta, vaikka siihen kuolleita lintuja ei havaittu muutamaan kuukauteen. Keskiviikkona Laitilasta löytyi lintuinfluenssaan kuollut merikotka, jonka taudin aiheutti sama runsaspatogeeninen H5N8-lintuinfluenssatyyppi kuin sydäntalvella.

Korppi on lahjakas lintu. Se osaa leikkiä ja matkia muiden lintulajien ääniä.

Suomessa pesivien sorsien määrä on vähentynyt ja poikastuotto heikentynyt. Avuksi on rakennettu keinopesiä.

Kanalintujen pesintä on kärsinyt kylmästä säästä kolmena vuonna peräkkäin. Keski-Suomessa pesiä etsitään nyt lämpökameroilla varustetuilla drooneilla.

Kanalinnut

Ilpo on palannut muuttomatkaltaan Afrikasta Suomeen – mutta löytääkö se tänä kesänä itselleen uuden puolison? Satelliittiseuranta antaa uutta tietoa sääksien salatusta elämästä.

Sääksi

TIAISET liikkuvat talvisin parvissa, joihin kuuluu eri tiaislajien lisäksi esimerkiksi puukiipijöitä ja hippiäisiä. Parvi suojelee lintuja pedoilta, sillä yksi linnuista tarkkailee ympäristöä, kun muut keskittyvät etsimään syksyllä kokoamiaan varastoja kuusen oksilta.

Viirupöllöpoikue on sekalainen sakki. Esikoinen saattaa painaa monta kertaa enemmän kuin kuopus ja olla useita päiviä vanhempi. Eri-ikäisessä sisarussarjassa varttuneet pöllönpoikaset selviytyvät hengissä todennäköisemmin kuin kovin samanikäisen pesyeen vesat. Mistä tämä johtuu?

Muun muassa kyhmyjoutsen ja kala- sekä naurulokki joutuvat tekemään uuden pesän.

Merivesi

Pohjoisen kasvi- ja eläinlajit ovat tottuneet kylmiin ja vaihteleviin olosuhteisiin. Kasvit valmistautuvat hangen alla jo tulevaan kasvukauteen.

Kevätsää

Vantaalla havaittiin syyskuussa käärmekotka. Miten se oli päätynyt maahamme?

Linnut tarvitsevat suojapaikkoja pakkasta ja viimaa vastaan.

Vanhojen metsien vähentyminen on lisännyt helmipöllöjen ahdinkoa. Apua on luvassa, sillä itäiselle Uudellemaalle perustetaan helmipöllöille oma kotimetsä.

Kolea kevät on hidastanut lintujen kevätmuuttoa pohjoiseen. Liminganlahden luontokeskuksessa on kuitenkin nähty merkkejä, että kesään on vain vähän aikaa.

Liminka