A1Uutiset

Linnut ovat munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn. Myös lentokyvyttömät linnut polveutuvat nykykäsityksen mukaan lentävistä kantamuodoista. Linnut ovat nisäkkäiden tavoin tasalämpöisiä. Nykytiedon mukaan ne kehittyivät hirmuliskoista jurakaudella. Höyhenpeite ja sulat linnuille kehittyivät suomuista alun perin ruumiin lämpimänä pitämiseksi, mutta kun varsinkin yläraajoissa ne kehittyivät entisestään, ne alkoivat mahdollistaa lentämisen. Lintuja tunnetaan yli 9 000 lajia; ne ovat siten monimuotoisin maalla nykyään elävien selkärankaisten luokka. Lähde: Wikipedia

Tunnetko nämä kotipihan linnut? Raahaa linnun nimi kuvan päälle ja testaa tietosi!

Lintu on ilmassa liikkuva väkivaltainen, selkärankainen ja höyhenpeitteinen pommikone joka pudottaa takaluukustaan valkoisia mönjämäisiä pommeja ihmisten päähän. Kaikki linnut lentävät.[1] Linnut ovat ilmeisesti kehittyneet dinosauruksista.[2] Linnut eivät ole nisäkkäitä, vaan munakkaita.

Tutkimus on tiettävästi ensimmäinen, jossa lintujen hajuaistin ja suuntavaiston yhteyttä on tutkittu vapaasti liikkuvien lintujen kohdalla luonnollisissa olosuhteissa.

Tunnistatko sinä Suomen kymmenen yleisintä lintua? Testaa tietosi yllä olevasta kuvagalleriasta!

Kottaraisen pönttöjä voi laittaa lähekkäin,

Monet linnut vuoraavat pesäänsä karvoilla ja höyhenillä.

Kukkuva soidinääni ”kuk-kuu, kuk-kuu”.

Naaraskäki vastaa koiraan soidinkutsuun kummallisella pulinalla. Myös käkikoiraalla on kukkumisen lisäksi toinen ääni: koiras saattaa kähistä.

Kesytön silkkiuikku on äärimmäisen ilmeikäs. Taistelua ja toisaalta hellää huolenpitoa on upeaa seurata.

Alkukesän linnustoselvitys Hämeen Hauholla paljasti, että lähes tyystin kadonnut punasotka on onnistunut pesinnässä.

Kari, 53, pyydysti nukkuessaan 4,5-kiloisen ukkometson. Taivaalta putkahtanut juhannuspaisti aiheuttaa silti paljon päänvaivaa.

Fiskarsin ruukin maisemaan kuuluvat erottamattomasti joki sorsineen, tornikello ja kylän pääraitti naakkoineen, lehdot kerttuineen ja muine kesän mestarilaulajineen sekä kylää ympäröivät mäet metsälintuineen.

Linnut pyrkivät hyödyntämään myötätuulta aina kun mahdollista. Kova tuuli, sumu ja sade vähentävät muuttoaktiivisuutta. Lämpötila ei ole tärkein tekijä. Joidenkin lintulajien on huomattu hyödyntävän myös nousevia ilmavirtauksia: ne kulkevat kuin purjelentäjät.

Helmipöllö tarvitsee suurehkon pöntön vanhassa metsässä.

Tiaisten pönttöjä ei kannata kiikuttaa liian korkealle.

Hieman hoippuvasti etenevän tumman suuren tikan tuntee jo kaukaa lepattavan lentotyylin perusteella. Metsiemme suurin tikka, palokärki, ylittää kuikuttaen hakkuuaukean. Se laskeutuu suuren kelon kylkeen ja rummuttaa pitkän, kumean sarjan.

Pohjolassa uskottiin aikoinaan, että jos palokärki ilmaantui pihapiirin, oli syytä huolestua. Mutta vielä pahempaa oli, jos se lehahti hakkaamaan tuvan hirsiä. Silloin ennustettiin jonkun perheenjäsenen menehtyvän. Jos palokärki hakkasi peräseinää, kuoli talon isäntä, jos sivuseinää, emäntä. Julkisivun takominen ennusti kaikille heikkoa tulevaisuutta.

Heidi Koivunen on intohimoinen lintujen tarkkailija. Tallessa on noin 80 eri lajin ääntä. On soidinlaulua, yhteysääntä ja varoitusääntä.

Merikotkalla riittää syötävää Kuusamon suurissa järvissä.

Undulaatti oli löydettäessä ulkona lentelystä uupunut, mutta voi tällä hetkellä hyvin.