A1Uutiset

Sirittäjä viettää talvensa trooppisessa Afrikassa. Suomeen sirittäjät palailevat touko-kesäkuussa, kun hyönteisiä riittää taas syötäväksi. Se suosii valoisia lehti- ja sekametsiä ja viihtyy erityisesti esimerkiksi koivua kasvavassa, rehevässä kuusimetsässä. Sirittäjä harvinaistuu pohjoiseen mentäessä, eikä kovin yleisesti pesi juuri Oulua korkeammalla.

Tiltaltti saapuu Suomeen yleensä hieman pajulintua aiemmin. Se on sukulaistaan harvalukuisempi ja pesii mieluiten kuusikoissa ja kuusta kasvavissa sekametsissä. Tiltalttia tavataan Suomessa säännöllisesti Lapin eteläosiin asti.

Naurulokki on yksi varhaisimpia syysmuuttajia. Milloin se suuntaa kohti etelää?

Nyt kannattaa tiirailla taivaalle. Tänään onnekkaat näkivät kun tämän kevään valkoposkihanhien päämuutto täytti taivaan. Säiden lämmettyä myös hyönteissyöjät ja kahlaajat kirivät kiivaasti kiinni myöhästymistään muuttoaikataulustaan.

Muuttolinnut

Ihmisen ruokkimat joutsenet kesyyntyvät eivätkä välttämättä ymmärrä syksyn tullen jättää mahdollisesti jäätyvää kotivesistöään.

Varttuneiden metsien väheneminen kaventaa petolintujen elinalueita.

Kun väsyneet pikkulinnut saapuvat Suomeen muuttomatkaltaan, niitä suorastaan sataa Lågskärin majakkasaarelle. Siellä odottaa rengastaja Tatu Hokkanen.

Suomessa elää kymmenen pöllölajia, joiden soidinäänet vaihtelevat viheltelystä puuskutukseen.

Linnunpönttöjä puhdistettaessa on ilmennyt poikkeuksellisen paljon poikaskuolemia. Mistä se johtuu?

Lintujen talviruokinta kannattaa aloittaa viimeistään joulukuun alussa.

Pihapihlajan töyhtöpäille maistuvat käyneet pihlajanmarjat kesät talvet, mutta tulevatko ne huppeliin?

Muuttolinnut suunnistavat reitillään muun muassa tähtien mukaan.

Lintukirjojen tekijöillä ei varmasti ole helppoa, kun he yrittävät kuvailla lintujen lauluääniä. Esimerkiksi kaunisääninen laulurastas laulaa kirjoitettuna "kyit kyit kyit, kyytytiityy kvititit tiritit", kun luonnossa se kuulostaa tältä.

Maassamme elää neljä pajulintua jokaista suomalaista kohti, poikasaikaan toki enemmänkin. Pajulintu on Suomen runsaslukuisin pesimälintu noin kymmenellä miljoonalla parillaan Suomenlahden ulkosaarilta Enontekiön ja Utsjoen tunturipajukoihin. Pajulinnulle kelpaavat kaikenlaiset puita ja pensaita kasvavat paikat, kunhan niiltä löytyy yksikin lehtipuu hyönteisten, toukkien ja muiden lehvistössä elävien ravintoötököiden noukkimiseen.

Melkein kolme viikkoa omilla teillään ollut riikinkukko tepsutteli aamulla takaisin Korkeasaareen.

Muistatko lapsuudenkesiltä pääskysten sirkutuksen? Räystäspääsky on Suomessa tätä nykyä uhanalainen lintulaji.

Kirjosieppo käy muiden pikkulintujen kimppuun. Mikä siitä tekee niin aggressiivisen?

Telkkä aloittaa pesintänsä vapun tietämillä, mutta tiaiset ja pöllöt ovat jo aloittaneet pesintänsä.

Hömö- ja töyhtötiaisilla on pula pesänrakennukseen sopivista puista. Hömö- ja töyhtötiaiset ovat kolopesijöitä, jotka joko asettuvat valmiisiin koloihin tai rakentavat niitä itse.

Kuluvana talvena Tampereen Pyhäjärven jäällä on nähty kymmeniä merikotkia. Viime kesänä kaksi merikotkaa pesi onnistuneesti Pirkanmaan alueella.

Kanahaukka on kaupunkilaistunut, koska taajamissa on tarjolla ravintoa. Myös poikasia syntyy mukavasti.

Suomessa pesii arvioiden mukaan noin 85 000 mustapääkerttuparia. Pesimäkauden jälkeen mustapääkertut suuntaavat talvehtimisalueilleen Etelä-Eurooppaan ja Afrikkaan. Joka vuosi mustapääkerttuja jää talvikuukausiksi myös Suomeen.

Metsäriekko kärsii myös turpeennostamisesta. Onneksi jotain on vielä tehtävissä.

Koskikaroja tulee Suomeen Kölivuoristosta ja Koillis-Venäjältä.