A1Uutiset

Ojitus ja rakentaminen ovat tärvelleet valtaosan suomalaisista lähteistä.

Tässä joulukalenterissa eivät seikkaile joulupukki ja tontut, vaan metsänhenki Mielikki. Hän opettaa lapsille luonnon ilmiöistä, kuten valosta.

Metsien suojelun suosio kasvaa koko Suomessa. Myräkässä kaatuneiden puiden annetaan lahota, jolloin ne tarjoavat arvokkaan asuinsijan eliöille, joille lahopuu on elintärkeää.

HS keskittyy tänä syksynä ympäristöön ja luontoon. Piia Elonen on nimitetty uudeksi ympäristö­tuottajaksi ja Petja Pelli luontokadon teema­kirjeen­vaihtajaksi.

Sarjassa kerrotaan extremeurheilusta luonnon keskellä.

Yritykset korvata luonnon tuhoamista siirtämällä lajeja tai suojelemalla luontoa toisaalla ovat lähes aina epäonnistuneet.

Suomen luontokeskus Haltian galleriassa on esillä 7.9.–24.10.2021 Saara Alhopuron ja Rebekka Clarken näyttely ”Yhtäkkiä metsä oli synkkä”.  Suomalaisen ympäristötaiteilijan ja englantilaisen kasvitaiteilijan yhteisnäyttely johdattavat satuun, jossa luonnon elementit kertovat suomalaisesta mytologiasta inspiroituneita tarinoita. Ympäristötaiteilija ja valokuvaaja Saara Alhopuron studiona toimii metsä. Hän luo sienistä, pääkalloista ja muista luonnosta löytyneistä materiaaleista värikkäitä installaatioita, jotka hän jättää […]

Intialaisessa kylässä oli käynnissä lasten jalkapallo-ottelu, kun karhuperhe saapui kentän reunalle ihmettelemään pelin kulkua. Pallon lähestyessä, karhuemo ei suinkaan tyytynyt maskotin rooliin, vaan päätti todistaa ihmiskunnalle luonnon lahjakkuuden.

Puhdas luonto on suomalaisille itsestäänselvyys, mutta ulkomaalaiset matkustavat sitä varten maailman ympäri. Japanilainen Kento matkusti Suomeen luonnon perässä ja yllättyi, kuinka puhdasta kaikki on.

Mikä ajaa ihmiset ottamaan tietoisia riskejä luonnon äärellä? Tarvitsemmeko vaaraa tyhjentääksemme mielemme? Riskiretket-sarjassa kuullaan tarinoita seikkailuista, joissa henki on ollut hiuskarvan varassa.

Ammattikalastajaa harmittaa luonnon roskaaminen sekä verkkoihin jäävät uistimet.

Valtiot käyttävät vuosittain noin 500 miljardia dollaria luonnon monimuotoisuuden kannalta haitallisiin tukiin. Koronakriisi on osoittanut, että nopeatkin taloudelliset muutokset ovat mahdollisia, ja niihin pitäisi nyt ryhtyä, sanoo ympäristöjärjestö WWF.

Suomen luonnon päivää vietetään jälleen tänään. Vallitsevat poikkeusolot eivät onneksi estä luontoon menemistä – tai luonnon päivän juhlistamista retkeillen. Kokosimme toimituksen kesken monipuolisen kattauksen vinkkejä omatoimiseen juhlistamiseen! Kokkaile juhlavia retkiruokia Mikäpä sen parempi tapa juhlistaa Suomen luontoa, kuin juhlava retkiruoka kotimaisen luonnon antimista? Nappaa alta omasta mielestäsi herkullisimman kuuloinen retkiruokaresepti. Osallistu pienimuotoisiin mutta sitäkin suurenmoisempiin […]

Poikkeuksellisen suuri metsäpalo roihusi Lieksassa 30 vuotta sitten. Palon jälkeen metsä jätettiin koskemattomaksi. Tutkijat halusivat nähdä, mitä metsälle tapahtuu ilman ihmisen vaikutusta – heitä odotti iloinen yllätys.

Ikäihmisillä ei ole aina mahdollisuutta päästä ulos nauttimaan luonnosta, vaikka tarvetta siihen olisikin. Ivalossa luonto on tuotu sisätiloihin ikäihmisten ulottuville. 

HS pääsi tutustumaan Santahaminan metsiin, jotka ovat Helsingin vanhimmat. Koskemattomien luontosaarekkeiden ohella Santahamina on esimerkki paikasta, jossa ihminen on omalla toiminnallaan kyennyt merkittävästi lisäämään luonnon monimuotoisuutta.

Suurin osa ihmisistä tietää, että luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan lajien runsautta tai geneettistä moninaisuutta. Sen sijaan monimuotoisuuden merkitys voi olla vieraampi asia. Jos maailmassa on paljon susia, niin tarvitaanko niitä Suomessa? Tai suokukkoja - laji ei ole maailmanlaajuisesti uhanalainen, mutta Suomessa on?
Monimuotoisuutta on arvioitu eri tavoin, mutta kaikki arviot osoittavat samaa - monimuotoisuus hupenee. Sanna Hellströmin kanssa monimuotoisuudesta ja sen merkityksestä keskustelevat Suomen luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho, Monimuotoisuus -kirjan kirjoittaja Juha Kauppinen sekä Suomen ympäristökeskuksen johtaja Leif Schulman.

Ruska on houkutellut tänä syksynä tavallista enemmän matkailijoita. Luonnon ovat löytäneet myös nuoret aikuiset. Kävimme katsomassa, miltä ruska näyttää nyt Oulussa, Sotkamossa ja Kuusamossa.

Tuhannet kurjet valmistelevat matkaa etelän lämpöön. Ennen sitä ne leiriytyvät ikiaikaiselle meteoriittikraatterille Vaasaan. Matti Maskulin ja Ari Lähteenpää seuraavat muuttoa tarkkaan.

Villaisia alusvaatteita valmistava yritys on lanseerannut malliston, jonka uskotaan parantavan ihmisten vastustuskykyä esimerkiksi astmaa vastaan. Vaatteisiin on uutettu luonnon mikrobeja, joiden tiedetään ehkäisevän jopa allergioita.

Tietokirjailija Pepe Forsberg on kierrellyt matkailuautollaan monenlaisissa luonto- ja virkistyskohteissa eri puolilla Suomea. Tämänkertaiseen top-listaansa hän on valinnut jääkauden muovaamia luonnon taideteoksia.

Lammas ja ylämaankarja tekevät tehokasta luonnonhoitotyötä, mutta kumpi on parempi?

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Panu Kuntun mukaan uusien sienilajien löytyminen on osoitus siitä, että sieniä tunnetaan huonosti, vaikka ne ovat keskeinen osa luonnon monimuotoisuutta.

Suomessa, EU:ssa ja YK:ssa mietitään tällä hetkellä keinoja pysäyttää pitkään jatkunut luonnon lajikirjon heikentyminen. Suomessa tehtyjen selvitysten mukaan temppua on vaikea tehdä metsäteollisuuden nykyhakkuiden kanssa.

Metsästysliiton mukaan syötäväksi kelpaavan vsaaliin heittäminen hukkaan on vastoin luonnon antimien kestävään käyttöön perustuvaa metsästyksen eetosta.