A1Uutiset

Tall, gran och björk är de vanligaste trädslagen i Sverige. Men totalt finns det 45 olika trädarter i landet. Här hittar du en beskrivning av våra vanligaste svenska skogsträd.

Högnäsin maanomistajien piti pyytää lupa saadakseen raivata rauhoitetusta tammesta irronneen haaran pois tieltä.

Lahopuu. Sekö turhana polulla rötköttävä retale, jalan alla pettävä todiste luonnon katoavaisuudesta, joka houkuttelee tuholaisia metsiimme? Ei suinkaan. Lahopuu on yksi ekosysteemin elämän ehdoista, uusiutumisen koti ja monimuotoisuuden kehto.

Puulajipuisto Arboretum Yltöisissä kasvaa lukuisia harvinaisuuksia, mutta siellä testataan myös uusia lajeja.

Anni Kytömäen upea teksti koivusta

Kirjailija Anni Kytömäen herkkä luonnehdinta pihlajasta.

Lue Anni Kytömäen upea teksti kuusesta.

Millainen on sinun puusi?

Uusi luontosarja Elävät puut alkaa TV1:ssä 9.9. klo 18.15.

Kehittyneet maat eivät ole lunastaneet lupauksiaan Pariisin sopimukseen kirjatusta ilmastotuesta kehitysmaille.

Kuusenkerkkiä, koivunmahlaa ja pakurikääpää jalostetaan jo elintarvikkeeksi. Nyt myös havunneulaset halutaan elintarviketuotantoon ja pandojen imussa Aasian markkinoille.

Pyynikin metsä on Seela Sellalle rakas.

Savonlinnan Punkaharjulla huojuva euroopanlehtikuusi vastaa kooltaan lähes kymmentä vankkaa tukkia, mutta on vain kolmasosa Suomen tilavuudeltaan suurimmasta puusta.

Aasiassa on kova kysyntä kasvatetulle pakurille, mutta metsänomistajia epäilyttää, häviävätkö pakurin markkinat samalla tavalla kuin aikoinaan visakoivun. Riski houkuttaa silti sijoittajia, jotka ovat ostaneet koivikoita pakurin kasvatusta varten.

Suomen tietokirjailijoiden toiminnanjohtajan mukaan tietokirjojen kustannustoimittaminen on heikentynyt selvästi 15 vuoden aikana. Usein tietokirjaa ei ole toimitettu lainkaan.

Lue Anni Kytömäen koskettava teksti haavasta

"Puihin kiintyy. On vaikea sanoa, mistä se johtuu, mutta vaivihkaa niistä tulee tärkeitä. Tää on mun puu."

Metsä- ja puunjalostusteollisuuden raaka-aineena mänty on eniten käytetty puulajimme. Mäntyä on käytetty uhripuina, joihin liittyy monenlaisia uskomuksia.

Lue Anni Kytömäen kaunis teksti männystä

Elävät puut on luonto-ohjelmien toisinajattelija. Se uskaltaa olla hauska ja antaa puille inhimillisiä ominaisuuksia.

Tutustu puihin ja opi mitä mistäkin voi valmistaa.

Minä ja mun puu -kampanja kerää rakkaiden puiden tarinoita.

Puilla on omat luonteensa – ihan kuten ihmisilläkin.

Metsän ja puiden rituaalinen palvonta on kuulunut suomalaisten elämään vuosisatoja. Pyhät puut käsitettiin haltijoiden asuinpaikaksi ja portiksi ihmisen ja henkimaailman välillä. Haltiaa ei todellakaan kannattanut suututtaa eikä pyhästä puusta taittaa oksaakaan, tai talonväkeä saattoi kohdata perikato ellei peräti kuolema!