1Uutiset - Lukemisen tähden

Ihminenhän tuhoaa itte ittensä. Maapallo ei kestä. Ihmiskunta loppuu. Koko ajan mennään huonompaan ja huonompaan suuntaan. Ei auta, vaikka kuinka toukkia syötäisiin, maailman kantokyky loppuu. Se raja on ylitetty. Ilmasto lämpenee, Jäämeri sulaa, jääkarhut kuolevat saatana, tai kyllä kai nekin oppivat vielä puolukoita syömään.

Kirjoittajat kantavat huolta luonnon monimuotoisuudesta, sillä "siitähän meidän elämämme on kiinni".

Ensin ropisee, sitten kutisee. Hirvikärpänen löysi sinut.

Kouvolan Jaalassa Säynätjärventien varrella kulotettiin kuusi hehtaaria hakattua metsää.

Missään tapauksessa metsien museointi ei ole ratkaisu, 5 274 hehtaaria metsää omistava Harri Suutari sanoo.

Antti Herlin omistaa yli 10 000 hehtaaria metsää Kirkkonummella, Hangossa ja Kainuussa. Pertti ja Irma Harvialla on metsää lähes yhtä paljon kuin Herlinillä.

Hirvikärpäset ilmestyivät Toni Paasikkaan jahtimaille 10-15 vuotta sitten.

Itsevaltaista presidentti Jair Bolsonaroa on kritisoitu vähäisestä kiinnostuksesta luonnonsuojeluun.

Kuivuuden vuoksi metsiä on jouduttu hakkaamaan. Tämä on romahduttanut sahatavaran hinnan, millä on ollut merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.

Luonnonperintösäätiö osti Aki Kaurismäen ja Paula Oinosen 100 000 euron lahjoituksella yli 200 hehtaaria metsää Inarin Kaamasesta.

Kirja syventyy suomalaisiin metsiin ja niiden muutoksiin. Ennen oli kaikki paremmin. Niin antaa tämäkin kirja ymmärtää. Suomesta ovat lähes kokonaan hävinneet täysin luonnontilaiset vanhat metsät. Kirjan mukaan Suomen metsälajeista 833 on uhanalaisia ja suurin syy siihen on toisen maailmansodan jälkeen tehostunut metsätalous.

Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, joissa hakkuut ovat ennätysmäisen suuria. Miten tähän on tultu? Mitä voitaisiin tehdä, jotta metsäluonto säilyisi seuraaville sukupolville? Journalistisella otteella kirjoitettu teos tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen. Se ehdottaa vaihtoehtoja ”puupelloille” ja pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa – sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin helmipöllökin.

Vihtavuoressa maaliskuun alussa kaadettu kuusi on päätynyt korealaisen omakotitaloon, joka odottaa jo lähes valmiina uusia asukkaita.

Kun työ on hektistä ja kuormittavaa, ota itsellesi edes hetki aikaa ja käy katsomassa hetki luontovideota.

Suomeen on vireillä neljä uutta sellutehdasta. Minne puu ja raha riittävät?

Vanhoilla hakkuuaukeilla kasvaa parhaimmillaan monta kertaa enemmän puuta kuin ennen avohakkuuta yli puoli vuosisataa sitten.

Suomen Metsämuseo Luston työnäytöskoneena ja museoesineenä toiminut harvinainen PIKA 50 -monitoimikone on laitettu myyntiin. Koneen tuotot käytetään suomalaisen metsäkulttuurin ja -historian säilyttämiseen.

Amazonin alueen metsää poltetaan nyt nopeammin kuin koskaan kattavan satelliittivalvonnan aikaisina vuosina.

Amazon on maailman suurin trooppinen sademetsä.

Arkena Aleksi Lumme työskentelee tekoälyprojektin parissa. Vapaalla hän tarttuu joko taljajouseen, kivääriin tai haulikkoon. Syvällä Kiikoisten metsissä Lumme on oppinut kunnioittamaan luontoa ja sitä, mistä ja miten liharuoka tulee.