1Uutiset - Lukemisen tähden

- Kultahistoria. Mitä se on? Aihe on laaja. Etenkin jos tarkastelee maapallon eri puolilla, esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Australiassa, Uudessa-Seelanissa, Siperiassa olleita kultaryntäyksiä.
  Kaikissa näissä ryntäyksissä on ollut mukana suomalaisia. Aloitetaan Kaliforniasta. Tiedämme, että pelkästään oululaisia merimiehiä karkasi laivoistaan ainakin 30, ja kaikkiaan Kalifornian kultakentillä lienee ollut vähintään 150 suomalaista kullankaivajaa. Nimeltä tunnetuimpia olivat Jakob Erwast ja Nils Lepistö, kuten Ivalojoen kultahistoriasta tiedetään. Lapin kullan kimallus -elokuvassakin kuvattu Edvard Björkman, joka vakoili Erwastin ja Lepistön puuhia ja valtasi nimismies Plantingin avustuksella näiden löytämän paikan, oli puolestaan ollut Australian ja Uuden-Seelannin kultamailla.

Lapin kullankaivuun historian keskeisin kohde on melkein 200 kilometrin mittainen Ivalojoki sivujokineen ja –puroineen. Erämaajoki on muuttunut kulttuuriympäristöksi 1860-luvun lopussa alkaneen, vaiheittain jatkuneen kullanhuuhdonnan kautta. Ivalojoella kullankaivuu ei sotien jälkeen laajentunut eikä koneistunut. Jokilaakson ympäristö ja kulttuurihistorialliset kohteet ovat säilyneet rakennusperintönä, muinaisjäännöksinä ja maisemana.

Matti J. Koski, suunnistus, hiihto, pyöräsuunnistus, mökkeily, kullanhuuhdonta, valokuvat

Etelä-Amerikka on luonnonvaroiltaan rikas maanosa. Suotuisat geologiset olosuhteet ovat luoneet miljardien vuosien kuluessa huomattavia mineraaliesiintymiä, joita jo alkuperäiskansat hyödynsivät. Nämä luonnonvarat ovat vuosisatoja kiehtoneet ihmisten mielikuvitusta: Eldoradon legenda on säilynyt mielissä nykypäiviin saakka. Äkkirikastumisen unelman houkuttelemina ihmiset ovat liikkuneet Etelä-Amerikan vaikeakulkuisilla ja trooppisten tautien vaivaamilla seuduilla mantereen valloituksesta aina tämän hetken Amazoniaan asti.