 Your new post is loading...
Scoop.it!
 Töyhtöhyyppä - WikipediaTöyhtöhyyppä tekee pesän maahan ja munii 4 munaa. Haudonta kestää neljä viikkoa, sekä naaras että koiras hautovat. Pesäänsä ja poikasiaan laji puolustaa meluisasti ja hyökkäävästi suuriakin tunkeilijoita vastaan. Poikaset ovat pesäpakoisia ja oppivat lentämään noin kuukauden ikäisinä. 
No comment yet.
Sign up to comment
Scoop.it!
 Käki - WikipediaKäki on pitkäpyrstöinen ja hoikka. Yleisimmin käki on selkäpuolelta, päästä ja rinnasta harmaa. Vatsa on valkea ja mustajuovainen. Naarailla tavataan melko yleisesti punaruskeaa värimuotoa. Näillä linnuilla harmaat alueet ovat voimakkaan punaruskeat. Käki muistuttaa varsinkin lentäessään pientä haukkaa. Lentotapa on kuitenkin erilainen, siivenlyönti on tasainen ja matala, eikä siivenlyönti nouse ruumiin vaakatason yläpuolelle.
Scoop.it!
 Palokärki - WikipediaPalokärki hakkaa ison pesäkolon, mutta pesii myös joskus vanhaan koloon. Pesä on useimmiten männyssä tai haavassa. Pesäkolo voi olla suurelle hakkuuaukolle jätetyssä ainoassa säästöhaavassa. Lintu munii huhtikuun lopussa 3-6 hohtavan valkeata munaa, joita emot hautovat 12-15 vuorokautta. Poikaset jättävät pesän noin 24-29 vuorokauden ikäisinä. Palokärjellä on vain yksi pesue vuodessa.
Scoop.it!
 Talitiainen - WikipediaTalitiainen ( Parus major) on Euroopassa ja Aasiassa laajalle levinnyt tiainen. Sitä tavataan yleisenä ihmisten asuinpiirien lähellä, talvella siemeniä ja jyviä sisältävien lintulautojen tai ruokintapaikkojen ansiosta, kesällä linnunpönttöjen. Talitiaisen kansanomaisempi kutsumanimi on talitintti.
Scoop.it!
 Suomenpystykorva - WikipediaSuomenpystykorva (ruots. finsk spets) on punaruskea pystykorviin kuuluva metsästyskoirarotu. Se on Suomen kansalliskoira. Suomenpystykorvalla on metsästetty kaikenlaista riistaa oravista aina hirviin ja jopa karhuihin, mutta viime aikoina rodun käyttö on keskittynyt erityisesti metsäkanalintujen metsästykseen. Pystykorvan tehtävä on osoittaa riistan sijainti metsästäjälle haukkumalla.
Scoop.it!
 Timotei - WikipediaTimotei eli nurmitähkiö ( Phleum pratense) on heinäkasvien heimoon kuuluva, noin 30-100 senttimetriä korkeaksi kasvava tuulipölytteinen heinälaji. Timotein yleisin muoto on heksaploidi eli sillä on kuusinkertainen kromosomisto (2n = 6x = 42), mutta myös muiden ploidioiden linjoja tunnetaan, näistä tyypillisin on diploidin eli kaksinkertaisen kromosomiston (2n = 2x = 14) timoteilinja ( Phleum pratense subsp.
Scoop.it!
 Poni - WikipediaPoni (vanhahtavasti myös ponihevonen) on pienikokoinen hevonen. Hevosiin verrattuna poneilla on pienemmän koon lisäksi myös tanakampi ja lyhytjalkaisempi rakenne. Asiayhteydestä riippuen termiä "poni" voidaan käyttää myös kaikista alle 148 cm korkeista hevosista niiden tyypistä riippumatta. Tämä artikkeli käsittelee hevostyyppiä.
Scoop.it!
 Meri - WikipediaMeri on mantereiden ympärillä oleva laaja ja yhtenäinen suolavesikerros, joka peittää noin 381 miljoonaa neliökilometriä eli 70,8 prosenttia maapallon pinta-alasta. Meriksi kutsutaan myös eräitä suuria laskujoettomia järviä, kuten Kaspianmerta. Meriä tutkii meritiede. Maa on Aurinkokunnan ainoa planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä.
Scoop.it!
 Lepakot - WikipediaMuiden nisäkkäiden tapaan lepakot ovat tasalämpöisiä, eli niiden omat ruumiintoiminnot tuottavat ruumiinlämpötilan, eivätkä ne näin ole riippuvaisia ympäristön lämpötilasta. Tämän lisäksi ne voivat hyödyntää vaihtolämpöisten tapaan ympäristön lämpöä tietyissä puitteissa, mikä tekee niistä heterotermisiä eläimiä. Se helpottaa osaltaan sydämen taakkaa, joka muutoin pumppaa levossakin erittäin nopeasti.
Scoop.it!
 Ampiaiset - WikipediaAmpiaiset ( Vespidae) on hoikkatyvisten alalahkoon ( Apocrita) kuuluva pistiäisheimo. Heimoon kuuluvat aitososiaaliset yhdyskunta-ampiaiset (alaheimot ja Polistinae ) sekä useita erakkoampiaisryhmiä. Ampiaislajeja on yli 4000. Heimon rajauksesta on kuitenkin erilaisia näkemyksiä.
Scoop.it!
 Siili - WikipediaEurooppalainen siili, kansankielellä pihasiili, on rauhoitettu eläin. Siiliä saa ruokkia ja sille saa rakentaa horrosta varten talvimajan. Siiliä ei saa ottaa kotieläimeksi esimerkiksi pihalle rakennettuun aitaukseen eikä eläintä pidä tuoda kotiin, ellei kysymyksessä ole väliaikainen siirto: esimerkkinä voidaan pitää tapausta jossa siili on silminnähden sairastunut ja sitä ollaan toimittamassa asianmukaiseen hoitoon.
|
Scoop.it!
 Kuukkeli - WikipediaKuukkelin pituus on noin 27-30 cm, siipien kärkiväli on runsaat 40 cm ja sen paino on 74-98 grammaa. Koiras on naarasta kookkaampi. Suomessa esiintyvistä varislinnuista kuukkeli on pienin. Nokka ja koivet ovat mustat. Selkäpuoli on ruskeanharmaa, pyrstö kirkkaan oranssi ja rintapuoli hieman vaalempaa oranssia. Pää on ruskea.
Scoop.it!
 Närhi - WikipediaPesä on tavallisesti kuusessa, harvoin jossain muussa puussa, ja muutaman metrin korkeudella. Usein rakentaa pesänsä rakennusten seinustalle tai kalliojyrkänteen hyllylle. Pesä on kuivista risuista rakennettu, ja pesämalja on vuorattu hienoilla juurilla ja karvoilla. Tavallisesti närhi munii huhtikuun lopussa - toukokuussa 5-8 munaa, jotka ovat harmaanvihreitä ja ruskeatäpläisiä.
Scoop.it!
 Punatulkku - WikipediaMyös päinvastaisia ennustuksia on esiintynyt: osassa Suomea punatulkkujen ilmestyminen pihapiiriin on merkinnyt kuolemaa, ja siitä punatulkun nimitykset kuolemanlintu ja kuolinvarpunen. Kurjaa säätä ja pyryä on myös arveltu olevan luvassa, jos kovanilmanennustaja tai pyrylintu eli punatulkku on asumusten lähistölle ilmaantunut. Tässä ennustuksessa on sen verran pohjaakin, että huononeva sää saa linnut etsimään helpointa mahdollista ravintoa.
Scoop.it!
 Saksanpaimenkoira - WikipediaSaksanpaimenkoira ( saks. Deutscher Schäferhund) on suosittu käyttö- ja palveluskoirarotu, joka vuonna 2009 oli Suomessa toiseksi suosituin rotu suomenajokoiran jälkeen. Helposti koulutettavana, kestävänä ja pelottomana se on myös yleisin poliisin ja armeijan käyttämä rotu. Saksanpaimenkoiraa voidaan käyttää vartiointi- ja suojelutehtäviin, pelastusetsintöihin, jäljestämiseen sekä huume-, home- tai malminetsintäkoirana.
Scoop.it!
 Noita - WikipediaNoita tarkoittaa ihmistä, jolla uskotaan olevan yliluonnollisia kykyjä. Noitia ovat erilaiset luonnonkansojen tietäjät: poppamiehet, velhot ja šamaanit. Satujen vakiohahmo on ilkeä noita-akka. Eräs noitien laji on pääsiäisnoita. Suomessa erityisen tunnettu on lapinnoita, saameksi .
Scoop.it!
 Kukkakaali - WikipediaKukkakaali ( Brassica oleracea var. botrytis) on kaalin muunnos. Kukkakaalilla on ylöspäin varsilehtien suojaama kupu, joka on muodostunut nuorista kutistuneista epämuodostuneista kukinnoista. Se muistuttaa rakenteeltaan, vaikka ei väriltään parsakaalia. Kukkakaalista löytyy myös eksoottisen näköisiä muunnelmia, kuten Romanesco, jonka kukinnot ovat täysin symmetrisiä ja muodostavat fraktaalikierteitä.
Scoop.it!
 Apilat - WikipediaApilat ovat yksi-, kaksi- tai monivuotisia ja niiden lehdet yleensä kolmisormisia. Lehdykät ovat usein nirhalaitaiset. Kukinto on kasvin latvassa sijaitseva lähes yksivärinen mykerömäinen tai pitkulainen tähkä tai terttu, jonka väri vaihtelee valkoisesta keltaiseen ja punaiseen. Palot ovat avautumattomia ja verhiön kätkemiä.
Scoop.it!
 Suomenajokoira - WikipediaHyvien ajo-ominaisuuksiensa ansiosta suomenajokoiran suosio on lisääntynyt myös Ruotsissa ja Norjassa. Suomenajokoirien kanta 2000-luvulla on Ruotsissa noin 4 500 ja Norjassa noin 2 200. Suomenajokoira onkin suosituin ajokoirarotu Pohjoismaissa. Pohjoismaiden lisäksi suomenajokoiria on viety muun muassa Kanadaan, Itävaltaan, Kreikkaan, Viroon ja myös Pietarin seudulle.
Scoop.it!
 Äiti - WikipediaÄiti on biologinen tai sosiaalinen naaraspuolinen jälkeläistensä vanhempi. Nisäkkäillä kuten ihmisellä äiti kantaa lastaan jota ensin kutsutaan alkioksi ja myöhemmin sikiöksi. Äiti kantaa lastaan kohdussaan aina siihen saakka kunnes lapsi on tarpeeksi kehittynyt syntyäkseen. Tämän jälkeen äiti synnyttää lapsen. Kun lapsi on syntynyt, äiti yleensä imettää häntä.
Scoop.it!
 Joki - WikipediaJoki on suuri luonnon muovaama maanuoma, jossa virtaa vettä. Useimpien jokien kuljettama vesi on peräisin yläville maille osuneista sateista. Joki voi saada lisää vettä myös lähteistä. Aluetta, jolle satanut vesi valuu joen uomaan, kutsutaan valuma-alueeksi. Tämän alueen rajat ovat vedenjakajia. Pääuoma on joki, johon kertyy useiden jokien vettä.
Scoop.it!
 Kaaliperhonen - WikipediaLevinneisyysalue käsittää Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Länsi-Aasian Himalajalle saakka. Esiintymisalue vaihtelee vaellusten myötä, pohjoisosissa sitä tavataan vain satunnaisena vaeltajana. Suomessa kaaliperhosella ei ole vakituista kantaa, ainoastaan lauhoina talvina sen on todettu pystyneen talvehtimaan. Vaeltavia yksilöitä tavataan vuosittain Etelä-Suomessa, Keski-Suomessa harvemmin ja Pohjois-Suomessa vain voimakkaimpien vaellusten yhteydessä. Kaaliperhosella on kaksi sukupolvea.
Scoop.it!
 Kimalaiset - WikipediaKimalaiset ( Bombus) ovat mesipistiäisiä. Niillä on tukeva, karvainen ruumis, ja suuren kokonsa ansioista ne ovat helposti erotettavissa muista hyönteisistä. Lajien tunnistaminen toisistaan voi kuitenkin olla haasteellista. Kimalaislajeja tunnetaan maailmanlaajuisesti yli 300 ja niitä tavataan kaikissa maanosissa. Euroopassa niistä esiintyy noin 60 lajia, ja Suomessa oli vuoteen 2003 mennessä tavattu noin 30 eri lajia.
|
