Kiehtova 1700-luku Kymenlaaksossa
Get Started for FREE
Sign up with Facebook Sign up with X
I don't have a Facebook or a X account
![]() ![]()
![]() Matka ensimmäisistä Keski-Suomen aluetta usein arvailujen ja mielikuvituksen voimin kuvanneista kartoista tämän päivän tarkkoihin satelliittikarttoihin on jännittävä. Vanhat kartat lukuisine yksityiskohtineen ovat paitsi mielenkiintoisia historiallisia lähteitä, myös hienoja pelkkinä katseluelämyksinä.
![]() Henkilögalleriaan kerätään tietoja merkittävistä ja mielenkiintoisista keskisuomalaisista ja Keski-Suomessa vaikuttaneista henkilöistä. Mukana on kansallisten merkkihenkilöiden lisäksi paikallisia persoonallisuuksia. Maakunnan asukkaiden mieliin on voinut jäädä esimerkiksi innokkaana kulttuurivaikuttajana, sujuvana sanankäyttäjänä, ikiliikkujan keksijänä...
![]() Kansanpuvut ovat kansan eli maalaisväestön ja kaupunkien alempien yhteiskuntaluokkien käyttämiä vaatteita, joissa usein oli alueellisia tai paikallisia erikoispiirteitä. Yksittäinen kansanpuku on ollut yksilöllinen ajallisten, paikallisten ja funktionaalisten peruspiirteidensä rajoissa. Kansanpuku ei ole ollut muuttumaton, tosin muutokset ovat yleensä tapahtuneet hitaasti.
![]() Toisen maailmansodan jälkeisen populaarikulttuurin merkittävin mediatapahtuma on ehdottomasti ollut televisiotoiminnan läpimurto ja nopea leviäminen.Television historia alkaa itse asiassa yhtä kaukaa kuin koko mekaanisen jäljentämisen aikakausi. Merkittävä askel tässä kehityksessä oli saksalaisen Paul Nipkowin vuonna 1884 esittämä ajatus siitä, miten kuva voitiin hajottaa pisteiksi ja jälleen koota. Tähän ajatukseen perustuvaa ns. Nipkowin pyyhkäisylevyä käytettiin 1920-luvulla ensimmäisissä televisiokokeiluissa.
![]() Kyläkaupat kuuluvat maalaismaisemaan. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana Suomen haja-asutusalueilta on muuttanut pois noin miljoona asukasta, mikä on saanut myös monen kauppiaan lopettamaan toimintansa.
![]() Suomessa elämme metsien maassa ja Keski-Suomessa metsien maakunnassa. Korkealta paikalta maisemaa katseltaessa ympärillä näkyy vain vesistöjen rikkomaa metsää. Kovin pieniltä näyttävät ihmisen raivaamat viljelyaukeat ja ihmisen rakentamat taajamat metsämeressä.
![]() Kirkollisiin kuulutuksiin on kautta aikojen liittynyt ilmoitus avioliittoaikeista. Samalla meni tieto myös tulevista häistä useimmillehääjuhlaan kutsuttaville, ja kutsu saatiin suullisena. Ajan myötä säätyläispiireissä hääkutsuja alettiin kirjoittaa ja lähettää postin mukana kauemmaksikin. 1800-luvulla alettiin myös painattaa hääkutsuja käsin kirjoitettujen kutsujen rinnalla.
![]()
From
yle
Vuonna 2007 tuli kuluneeksi 450 vuotta suomen kirjakielen isän, Mikael Agricolan, kuolemasta. Vuosi 2007 olikin nimetty Agricolan kansalliseksi juhlavuodeksi
![]() Laajapohjaisten hallitusten kausi on merkinnyt opposition heikkoutta ja hajanaisuutta. Voimakkaat enemmistöhallitukset ovat leimanneet Suomen poliittista elämää lyhyehköä 1970-luvun alkupuolen jaksoa lukuun ottamatta. Lisäpiirteenä poliittiseen vakauteen on tullut se, että hallitukset istuvat koko vaalikauden. Aikaisemmasta käytännöstä, jonka mukaan hallitus vaihtuu presidentin aloittaessa uuden toimikauden, on luovuttu.
![]() Laaja-alainen Snellman toimi pitkän elämänsä aikana monessa roolissa: opiskelijapoliitikkona, eurooppalaisena filosofina, kulttuurimatkailijana, koulunrehtorina, sanomalehtimiehenä, filosofian professorina, valtiovarainasioiden senaattorina, valtiopäivämiehenä, useissa kulttuuri- ja talouselämän luottamusmiestoimissa sekä aviomiehenä ja perheenisänä. Toiminnan kaari kulkee Nikolai I:n ajan vaiennetusta totuudentorvesta Aleksanteri II:n ajan keisarin neuvonantajaksi korkeisiin virkoihin. Snellmanin mukana matkustetaan Tukholmassa, Pietarissa, Keski-Euroopassa ja ennen kaikkea Suomessa Helsingistä Ouluun ja Turusta Kuopioon. Kirjallisuus- ja sanomalehtiartikkelibibliografia kokoaa laajan tutkimuksen. Seikkaperäinen kronologia auttaa jäsentämään Snellmanin elämän vaiheita. Sisältää mm. Snellmanin kootut teokset: http://www.snellman200.fi/kootut_teokset/fi.jsp |
![]() Kyläkaupat kuuluvat maalaismaisemaan. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana Suomen haja-asutusalueilta on muuttanut pois noin miljoona asukasta, mikä on saanut myös monen kauppiaan lopettamaan toimintansa.
![]() Kirkko on usein pienen kunnan tunnetuin ja katsotuin nähtävyys. Keski-Suomen alueella on lähes 60 kirkkoa, joiden joukosta löytyy muutama kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä kirkko, tunnetuimpana UNESCOn maailmanperintökohteisiin kuuluva Petäjäveden vanha kirkko vuodelta 1765.
![]() Keskisuomalaisen teatterielämän alkuna voidaan pitää kansanjuhlia, joita paikallinen sivistyneistö alkoi järjestää yhdessä Etelä-Suomesta tulleiden kesävieraiden kanssa 1800-luvun puolivälin jälkeen. Määrätietoisempaa toimintaa edustaa 1800-luvun lopulla nuorisoseuraliikkeen ja työväenliikkeen piirissä syntynyt näyttämöharrastus.
![]() Valitsemalla paikkakunnan saat esiin luettelon Keski-Suomessa vuosina 1850-1950 vierailleista taiteilijoista. Valitsemalla taiteilijan aakkosellisesta luettelosta saat esille kaikki keskisuomalaiset paikkakunnat, joilla taiteilija vaikutti. Saatavilla voi olla myös paikkakuntakohtaista lisätietoa taiteilijasta ja paikkakuntaan liittyviä maalauksia.
![]() Keski-Suomen esihistorian tietopaketti, jonka sisällöstä vastaavat alan asiantuntijat. Esihistoriaa esitellään elävästi verkkonäyttelyn ja artikkelien kautta.
![]() Pallonuijia, saviruukkuja, kalliomaalauksia. Mitä muuta kuului keskisuomalaisten elämään esihistorian aikana? Tule tutustumaan!
![]() Suomen viimeiseen 50 markan seteliin nimensä saanut arkkitehti Alvar Aalto vietti elämänsä monet merkittävät hetket Keski-Suomessa ja erityisesti Jyväskylän seudulla. Aallon elämän ensimmäinen Jyväskylän kausi sijoittui lapsuuteen.
![]() Keski-Suomen ensimmäinen koulumestari, torppari Juho Sundius alkoi vuonna 1836 hoitaa Laukaassa yhdistettyä koulumestarin ja suntion virkaa. Vuoden 1866 Kansakouluasetuksen myötä ylempi kansanopetus siirtyi kuntien velvollisuudeksi, oltuaan sitä ennen pääosin kodin ja kirkon vastuulla. Valtio tarjoutui maksamaan suurimman osan opettajien palkoista - kuntien tuli huolehtia koulutiloista ja opettajan asunnosta sekä osallistua opettajan elättämiseen.
![]() Mikael Agricolan ura ajoittuu samoihin aikoihin uskonpuhdistuksen leviämisen kanssa. Hän olikin keskeisellä paikalla rakentamassa Suomeen luterilaista kirkkoa. Agricola toimi piispan palveluksessa, Turun koulun rehtorina ja Turun piispana. Wittenbergissä hän tutustui uskonpuhdistuksen ajatuksiin ja ilmeisesti itse Martin Lutheriinkin.
![]() Saamelaisten nimeäminen alkuperäiskansaksi perustuu saamelaisten omaperäiseen maailmankuvaan, omaan historiaan, omiin elinkeinoihin ja omaan kieleen. Nykyisin erityisluonne on vahvistettu kansallisella lainsäädännöllä ja kansainvälisin sopimuksin. Ensyklopediahankkeen tavoitteena on valaista tätä erityisluonnetta. |