A1Uutiset

Ajatus jouluaaton kalaruuista peritytyy katolliselta ajalta. Keskiajalla paasto jatkui jouluaattoon, jolloin katollisen paastoperinteen mukaan ei saanut syödä lihaa. Sen sijaan herkullista ruokaa laitettiin kalasta. Katollisen kirkon kalaruokaperinne taas juontaa juurensa siihen, että juutalaiset söivät sapatin alla perjantaina, omana paastopäivänään kalaa. Koska perjantai oli myös Jeesuksen kuolinpäivä, siirtyi kalansyönti myös kristityille.

Ennen kuin suolasta tuli edullista, säilöttiin kalaa yleisesti hapattamalla. Yleensä laihat (vähärasvaiset) kalat kuivattiin ja rasvaiset kalat hapatettiin. Siitä on saanut aikanaan nimensä myös graavilohi (eli hautalohi), joka oli maakuopassa hapatettua lohta. Nykyään se on edelleenkin kevyesti suolattua lohta, joka pitemmässä säilytyksessä happanisi.

Verkkoja voi myös viritellä jääpeitteen alle. Nykyaikana se ei tosin ole enää kovin yleistä. Mutta talvella kalaa tulee ajoittiin niin paljon, että jotkut kalastajat mieltyvät talvella nimenomaan verkkokalastukseen.

Särki on Suomen kolmanneksi yleisin kalalaji ja runsastunut vesien rehevöitymisen myötä. Hauki on kunnon petokalojen prototyyppi, jonka vatsaan särki usein päätyy.

Ruokapöytiin uutuuslaji päässee vasta vuosikymmenen lopulla.

Itämeren silakan arvo voisi olla selvästi suurempi kuin mitä kalastajat siitä tällä hetkellä saavat.

Suomalaiset ovat aina viihtyneet järvimaisemissa ja kalastelleet ahkerasti. Suomalais-ugrilaisille esi-isillemme kalastus on ollut elinehto. Ei siis ole ihme, että sanat kala ja uida ovat ikivanhaa perua. Samaan joukkoon kuuluva pato on alkuaan viitannut kalapatoon eli rakennelmaan, jonka avulla kaloja on ohjattu pyydykseen. Vanhaa perintösanastoa ovat myös onki sekä verbi kokea, joka vieläkin voi tarkoittaa pyydysten tarkastamista.

Pohjois-Karjalassa on keväästä asti kunnostettu lisääntymisalueita äärimmäisen uhanalaiselle Saimaan järvilohelle. Ala-Koitajokeen on nyt siirretty vajaat 30 lohta, joiden viihtymistä uusissa kutusorakoissa seurataan radiolähettimillä.

Voimayhtiöt puuhaavat kalateitä Mustionjokeen ja Saarijärven reitille. Vaelluskalojen kulku voi aueta kahdella joella yhtä aikaa.

http://saaressa.blogspot.fi/2014/10/oppitori-kuvallisena.html

Voimalayhtiö kokeilee Oulujoella emolohien siirtämistä Montan voimalan ohi. Lohien siirrolla halutaan korvata kalliin kalatien rakentaminen.

 Tämän viikon ehdottomasti kummallisin tositarina kantautuu Skoonen Brantevikistä, jossa surraan parhaillaan maailman vanhimman kotieläimen kuolemaa. Ruotsissa on puhuttu mystisestä kaivoankeriaasta jo kymmeniä vuosia, mutta asian todenper

Ahven on Suomen kansalliskala ja samalla myös yleisin kalalajimme - ahvenia esiintyy lähes kaikissa Suomen vesistöissä. Ahvenen elinpaikkavaatimukset ovat väljät. Se ei ole kovin nirso lämpötiloille ja sietää lievästi happamiakin vesiä.

Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Lajien runsaus vaihtelee alueittain.

Moni eläinkunnan maratoonari tulee pohjoisesta. Muuttomatkan maailmanmestari pesii suomalaisessa mökkirannassa.

Sammakkoeläimet, hämähäkit, linnut sekä useimmat matelijat, kalat ja hyönteiset lisääntyvät munimalla. Nokkaeläimet ovat tiettävästi ainoa munia tuottava nisäkäsryhmä. Muna on itseasiassa munasolu, josta kehittyy poikanen emon kehon ulkopuolella. Indonesiassa on nyt kuitenkin tavattu takapuolesta munia pullautteleva mies. Livedoor News kertoo indo

Shenzhen Safari Parkin työntekijät ovat jo pitkään hämmästelleet mustien joutseniensa puuhia, sillä linnut käyvät ruokkimassa lammessa uiskentelevia koikarppeja. Nälkäiset kalat kerääntyvät lammen reunalle ja joutsenet antavat nokallaan niille ruokaa. Kaikki safarin joutsenet osallistuvat yhteiseen ruokailuhetkeen. Joutsenien ja koikarppien yhteis

Suurin kalastusmatkailijan ilmoittama lohi oli painoltaan 23,5 kiloa, mutta pääosan Tenon saaliista muodostivat alle kolmekiloiset pikkulohet.

Lauri Asanti kuvasi taimenia, jotka turhaan yrittävät nousta padon kohdalta Vantaanjokeen. Padon purkamista on ehdotettu, sillä se tuottaa vesivoimaa häviävän vähän.

Miksi hauki ei reagoi tuulastajan kirkkaaseen valoon vaan jää paikalleen jököttämään?