A1Uutiset

Väärään kohtaan laitetut kukkapenkit houkuttelevat mauriaisia.

Vedenlaatu on alkanut parantua, kun valtaosa pelloilta ja metsistä tulevista ravinteista jää ranta-alueilla oleviin kosteikkoihin.

Lajintuntemuksen edistämiseksi laitan tähän LuontoPortin sanat, joita voi arpoa tällä. Hakukone on myös kontekstityökalussa. Se voi olla siirtotiedostossa piilossa, mutta sen saa esille helposti kruksin laittamalla asetuksissa.  Linkkiparvi ja suorat linkit ovat täällä. Vaikka ei olisi ladannut kontekstityökalua, pc-Chomessa on kuitenkin kontekstivalikko, jossa useimmiten on oletuksena Google. Jo sillä löytää paljon selityksiä, myös LuontoPortista.

Tunnista lintuja tuntomerkkien perusteella. Väritys, koko, nokan malli...

Osiossa esitellään Suomen maanisäkkäät.

Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?

Tämän aamun valo ja kukkivat lehtipuut.

Kuusen ja männyn erikoinen ja kaunis kukinta on alkanut.

Koivuasiantuntijan Risto Hagqvistin mukaan suuren pahkan on täytynyt kasvaa melko nopeasti runkoon verrattuna.

Ihmisten luontokappaleille tarjoama apu on korvaamatonta varsinkin takatalven jäljiltä.

Tänä talvena suuret sateet nostivat Mesopotamian soiden vedenpinnan korkealle, mutta suot eivät ole lopullisesti turvassa.

Katso kuvat isompana näyttelynä, selaa. Voit helposti lukea artikkelit linnuista ja kuunnella ääninäytteet.

Täällä ovat samat sanat yhtenäisenä alekkaisena listana. Nyt myös täällä.  Listan voi copypastata tähän arpojaan ja käyttää sitä ja miettiä onko kyse linnusta vai kalasta vai kasvista. Kontekstityökaluilla saa myös selityksen kuten alla olevasta linkkilistastakin. Siellä LuontoPortin hakukone saattaa olla piilossa, mutta sen saa kruksattua esille. Siellä on myös toinen lajikuvien hakukone, Naturephoto.

Eläimet sopeutuvat talviseen tuloon eri tavoin. Jotkut linnuista jäävät talvehtimaan Suomeen, toiset muuttavat etelään. Matelijat, sammakkoeläimet ja osa nisäkkäistä horrostaa tai nukkuu talven yli. Useimmat eläimet rakentavat talvipesiä suojakseen, monet eristävää lumipeitettä hyödyntäen. Talven aikana monet täällä talvehtivat eläimet myös vaihtavat vaaleampaan ja lämpimämpään talvipukuun. Talvisin eläinlajeja voi havainnoida myös niiden lumeen ja jään pintaan jättämien jälkien perusteella. Talvella aktiiviset lajit joutuvat talvisin liikkumaan ravinnon perässä.

Tästä osiosta löydät lähes 800:n ruohovartisen kukkakasvin, puun tai pensaan lajikuvauksen ja noin 10.000 kuvaa. Voit selata lajeja nimen tai heimon mukaan sekä hakea niitä erilaisilla hakusanoilla. Hakusanana voit käyttää vaikkapa tieteellistä nimeä tai avainsanaa, kuten uhanalainen tai vaikkapa maustekasvi. Haku kerää yhteen lajit, joiden kuvaustekstissä hakusana esiintyy.

Tonnien painoiset kivet olivat liikkuneet useita metrejä vieden puita mennessään.

Vaikka et näe lutikoiden ryömivän peitollasi, eivät ne ole niin pieniä, etteikö niitä voisi nähdä paljaalla silmällä. Itse asiassa nämä punaruskeat tuholaiset ovat arviolta omenansiemenen kokoisia, kertoo Natalie Bungay, British Pest Control Associationin tekninen asiamies. Syy siihen, ettet tavallisesti näe niitä, on se, etteivät ne halua tulla nähdyksi. ”Ne välttelevät ihmisiä ja osaavat piiloutua pieniin aukkoihin ja väleihin,” sanoo Bungay. ”Aluksi niitä voi olla vaikea havaita, koska ne pysyvät piilossa.”

Haaveiletko, että pääsisit näkemään valaita? Kokosimme kartalle yksitoista paikkaa, jossa se on mahdollista. Valaita elää kaikilla maailman merillä, sekä rannikoilla että avomerellä. Lahti- ja ryhävalailla on laaja elinpiiri, mutta jotkin hammasvalaat elävät 20 kilometrin säteellä koko elämänsä

Talven mentyä on aika palata sinne missä järvi lainehtii, tähtitaivas upottaa ja metsänreunaa pilkuttaa sinivuokkojen sini.

Ossi Saarinen on saanut paljon kiitosta siitä, että hän jakaa tärkeää sanomaa.

Tutkija Tuomas Aivelo puolustaa punkkeja, koska ne ovat luonnon kannalta yhtä tärkeitä kuin ihmiset. Juuri nyt hän tutkii, missä päin Helsinkiä rotat liikkuvat ja mitä loisia kuolleiden rottien sisältä löytyy. Ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori ja loistutkija Tuomas Aivelo tutki