A1Uutiset

Vaasalaiset rengastajat löysivät pesän saaresta Nilakka-järveltä.

Myrskylintu on pohjoisten vesien vaeltaja.

Lämmin alkukesä on kirittänyt lintujen pesintää. Hyönteisravintoa on riittänyt, ja tasainen sää on innostanut ainakin peipot ja tiaiset tekemään toisetkin poikaset.

Linnunpöntön vieminen metsään ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, mutta harva metsänomistaja poistaa luvattoman pöntön.

Storskarven återkom som häckfågel till Finlands kust för cirka tjugo år sedan, och har blivit både förföljd och försvarad. Stammen fortsätter att växa, men långsammare än förr. Och kanske motståndarna och försvararna ändå inte står så långt från varandra.

Linnut ovat munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn. Myös lentokyvyttömät linnut polveutuvat nykykäsityksen mukaan lentävistä kantamuodoista. Linnut ovat nisäkkäiden tavoin tasalämpöisiä. Nykytiedon mukaan ne kehittyivät hirmuliskoista jurakaudella. Höyhenpeite ja sulat linnuille kehittyivät suomuista alun perin ruumiin lämpimänä pitämiseksi, mutta kun varsinkin yläraajoissa ne kehittyivät entisestään, ne alkoivat mahdollistaa lentämisen. Lintuja tunnetaan yli 9 000 lajia; ne ovat siten monimuotoisin maalla nykyään elävien selkärankaisten luokka. Lähde: Wikipedia

Tunnetko nämä kotipihan linnut? Raahaa linnun nimi kuvan päälle ja testaa tietosi!

Lintu on ilmassa liikkuva väkivaltainen, selkärankainen ja höyhenpeitteinen pommikone joka pudottaa takaluukustaan valkoisia mönjämäisiä pommeja ihmisten päähän. Kaikki linnut lentävät.[1] Linnut ovat ilmeisesti kehittyneet dinosauruksista.[2] Linnut eivät ole nisäkkäitä, vaan munakkaita.

Tutkimus on tiettävästi ensimmäinen, jossa lintujen hajuaistin ja suuntavaiston yhteyttä on tutkittu vapaasti liikkuvien lintujen kohdalla luonnollisissa olosuhteissa.

Tunnistatko sinä Suomen kymmenen yleisintä lintua? Testaa tietosi yllä olevasta kuvagalleriasta!

Millainen on pesimäkausi Norjan lintuvuorilla?

Vuoden 1975 Etykin alla katosivat puliukot.

Kimmo Ohtonen tapasi perniölaisen Juhani Karhumäen, joka on rengastanut huuhkajia jo 50 vuotta.

Emojen ja sääksenpoikasten elämää voi seurata suorassa lähetyksessä heinäkuun ajan WWF:n Luontolivessä.

Heti ensimmäisen vartin aikana käy selväksi, että kyse on taitolajista. Yhdeksän vuotta sitten lintujen tarkkailun aloittanut Toiv

Fiskarsin ruukin maisemaan kuuluvat erottamattomasti joki sorsineen, tornikello ja kylän pääraitti naakkoineen, lehdot kerttuineen ja muine kesän mestarilaulajineen sekä kylää ympäröivät mäet metsälintuineen.

Linnut pyrkivät hyödyntämään myötätuulta aina kun mahdollista. Kova tuuli, sumu ja sade vähentävät muuttoaktiivisuutta. Lämpötila ei ole tärkein tekijä. Joidenkin lintulajien on huomattu hyödyntävän myös nousevia ilmavirtauksia: ne kulkevat kuin purjelentäjät.