A1Uutiset

Päivän kuvana on sapelisuu, eli sapelihammaskala (Chauliodus sloani).

Lapin ELY-keskuksen mukaan uusi kalastusasetus ei vaikuta Tornionjoella pilkkimiseen. Rajajoella noudatetaan rajajokisopimusta, joka menee kansallisen lainsäädännön yli.

Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

Jouluna jääkaappi täytetään täpötäyteen toinen toistaan herkullisempia jouluruokia. Mutta miten kinkun, laatikot, kalat ja muut herkut saa säilymään rajallisissa tiloissa?

Itämeren rannikko, tuhannet järvet ja sadat joet muodostavat Suomen laajan kalapaikkatarjonnan. Menit minne tahansa, kalavesiä riittää.

Lentokalojen rintaevät ovat suuret ja siipimäiset. Meressä elävät kalat voivat liidellä vedenpinnan yläpuolella lyhyitä lentomatkoja poikkeuksellisen suurten rintaevien avulla. Kalojen lentonäytöksiä nähdään etenkin saalistustilanteissa. BBC One on julkaissut maistaisen The Hunt -ohjelmastaan, jonka yhdessä jaksossa tutustaan lentokalojen tapaan ka

Ihmistä ja lohta säätelee osin sama geeni.

Kemijokisuulla pyydetään vaellussiikaa kalanviljelyä varten. Urakka on paikallisten kalastajien vastuulla.

Eläinten älystä opitaan koko ajan lisää niin, että vanhat, tosina pidetyt uskomukset lentävät kovaa vauhtia romukoppaan.

Silakan myrkkypitoisuudet ovat Suomen vesillä laskeneet roimasti. Toisin kuin etelämpänä Itämerellä, laskusuhdanne jatkuu meillä yhä. Syynä ovat luultavimmin teollisuuden ympäristöystävällisemmät prosessit.

Kainuun ruokakulttuurille ominaista on satojen, jos ei tuhansien, vuosien ajan ollut puhtaista vesistöistä, laajoilta riistamailta ja luonnon kasveista saatava lisä päivittäiseen ruokapöytään. Riistaherkut, kuten hirvipaisti, kalat, marjat ja sienet ovat kautta aikojen kuuluneet maataloudesta saatavien tuotteiden rinnalla kainuulaiseen ruokapöytään. Kainuun sijainti historiallisen Vienan vesireitin varrella, savolaisen ja pohjalaisen kulttuurin reuna-alueella, on heijastunut myös alueen ruokakulttuuriin, jonka omaleimaisuus on syntynyt monelta suunnalta tulleiden kulttuurivaikutusten seurauksena.

Moni jää tänä jouluna rannikolla ilman kotimaista joulukalaa, kun jäätön ja tuulinen meri sekoittavat kalojen liikkeet. Joulupöytään ui siis yhä useammin kasvatettu tai tuontikala. Kalastajien saaliit ovat olleet viime vuosina niukkoja: jonkin verran ahventa ja pientä siikaa on tarttunut verkkoon.

Nimensä kala on saanut sen törrömäisistä "huulista", joka on itse asiassa ylimääräinen hengityselin, jonka avulla kala voi saada happea myös ilmasta. Kalat saattavat myös suudella toisiaan innokkaasti, joskin kyse on silloin kaikkea muuta kuin hellyyden osoittamisesta. Kalat koettavat saada siten kiinni toisen kalan huulista, ja jos se onnistuu hyvin, voivat kalat olla kiinni toisissaan useita sekunteja. Voimakkaampi, eli se, joka onnistui saamaan kiinni huulista tai vain toisesta huulesta, on voittaja, kun taas hävinneen pusukalan huulet loistavat haavoittumisen vuoksi punaisina muutaman päivän – mikä saa kalan toisinaan näyttämään siltä, että se olisi käyttänyt huulipunaa.

Kummallisen näköinen nahkiainen elää kesällä meressä jotenkin huomaamatonta elämää. Syksyllä tilanne muuttuu ja kalaa alkaa nousta virtoihin. Dokumentissa vuodelta 1983 selvitetään nahkiaisen elon salaisuuksia sekä esitellään kalan pyydystämistä Simojoella.

Tiesitkö, minkä suomalaisen kalalajin ja herkkuruoan nimen tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen on keksinyt?

Lappilaisen kansanedustaja Eeva-Maria Maijalan mukaan torstaina annetussa uudessa kalastusasetuksessa näkyy lappilaisten tahto.

Jouko Pekkola nosti mökkijärvestään valtavan kokoisen kalan. Se voisi olla ylivoimainen Suomen ennätys. Mutta ongelma on se, ettei kukaan tiedä, mikä se on.

Kalan syönti saattaa ehkäistä masennusta.