 Your new post is loading...
Scoop.it!
 Herkkutatti - WikipediaHerkkutatti ( Boletus edulis, aiemmin myös kivitatti ja hepotatti) on arvostettu ruokasieni, jota tavataan lähes kaikkialla pohjoisen pallonpuoliskon havu- ja sekametsissä. Se on tanakka, kiinteä ja muodoltaan helposti tatiksi tunnistettava. Sen malto on kiinteää ja pähkinämäistä. Suurimmat herkkutatit painavat yli kilon. Herkkutatti elää symbioosissa useiden puulajien kanssa, mutta se kasvaa mieluiten metsänpohjassa, jossa ei ole aluskasvillisuutta. 
No comment yet.
Sign up to comment
Scoop.it!
 Sammalet - WikipediaSammalet ( Bryobionta) ovat kasvikuntaan kuuluvan versokasvien joukon toinen alakunta putkilokasvien ohella. Ne eivät kuitenkaan ole monofyleettinen ryhmä. Sammalet ovat rakenteeltaan yksinkertaisia ja pienikokoisia (yleensä 1-10 cm) itiökasveja, joilla on hyvin pienet lehdet tai ei varsinaisia lehtiä lainkaan.
Scoop.it!
 Mänty - WikipediaMänty on ikivihreä puu, jonka neulaset pysyvät puussa yleensä 3-5 vuotta. Vanhin neulasvuosikerta varisee pois puusta syksyllä. Neulaset ovat pareittain kääpiöversoissa. Mänty kasvaa 15-30 metriä korkeaksi, harvoin 40-metriseksi. Karuilla seuduilla se jää usein huomattavasti matalammaksi. Mänty elää tavallisesti 200-300-vuotiaaksi, mutta yli 600-vuotiaita yksilöitä tunnetaan. Suomen tiettävästi vanhin mänty on iältään noin 780 vuotta.
Scoop.it!
 Puolukka - WikipediaPuolukan latinankielisessä lajinimessä Vaccinium vitis-idaea vitis tarkoittaa latinaksi viiniköynnöstä ja idaea Idavuorella asuvaa. Idavuorella viitataan Kreetalla olevaan vuoreen, joka tunnetaan nykyään nimellä Psiloreitis. Puolukka ei nimestään huolimatta kasva Psiloreitiksella. Nimi on peräisin antiikin kreikkalaisen Theofrastoksen tutkimuksesta, jossa hän todennäköisesti kuvailee vuorella kasvavaa mustikkaa ja jota tieteellisen nimen antanut Carl von Linné tulkitsi ilmeisesti väärin ja yhdisti Idavuorella esiintyvän lajin puolukkaan.
Scoop.it!
 Punajuurikas - WikipediaPunajuurikas muodostaa mehevän mukulan, joka voi olla pyöreä, litteänpyöreä, munanmuotoinen tai pitkänomainen lajikkeesta riippuen. Hyvä punajuurikas on tasainen, voimakkaan tummanpunainen ja pinnaltaan sileä. Suomessa viljellään myös valko-, kelta- ja raitajuurikasta, joka on sisältä punavalkoraidallinen. Punajuuren punaisen värin aiheuttavat betalaiinit betaniini, betanidiini ja isobetaniini, mutta mukana on myös keltajuurikkaan värin aiheuttavia betaksantiineja.
Scoop.it!
 Sitruuna - WikipediaSitruuna ( Citrus limon) on ruutakasveihin (Rutaceae) kuuluva sitruspuu. Sen hedelmää kutsutaan myös samalla nimellä. Sitruunan hedelmästä tavallisimmin käytetään siitä puristettu mehu, mutta myös hedelmälihaa ja kuoria käytetään mm. ruoanlaitossa ja juomasekoituksissa. Sitruunaa syödään harvoin sellaisenaan, sillä sen kirpeä maku ei miellytä kovin monia. Sitruunamehusta on noin 5 % sitruunahappoa, joka antaa sille kirpeän maun.
Scoop.it!
 Päärynä - WikipediaPäärynä ( Pyrus communis) on hedelmäpuuna viljelty ruusukasvien ( Rosaceae) heimoon kuuluva puu, joka on läheistä sukua omenapuille ( Malus). Päärynäpuu eroaa omenapuista suippokärkisten lehtien, huiskilokukinnon, valkoisten kukkien, kokonaan erillisten vartaloiden ja latvapuoleltaan tyvipuolta turpeamman hedelmän kautta.
Scoop.it!
 Appelsiini (hedelmä) - WikipediaAppelsiinit ovat yleensä oransseja. Appelsiini onkin joissain kielissä antanut nimensä oranssille värille. Värinnimi tulee alun perin ranskan sanasta orange, joka merkitsee sekä appelsiinia että sen väriä. Muutamat lajikkeet ovat kuitenkin sisältä punaisia, ja niitä sanotaan veriappelsiineiksi.
Scoop.it!
 Sokerijuurikas - WikipediaSokerijuurikas ( Beta vulgaris var. altissima, syn. Beta vulgaris var. saccarifera) on juurikkaan muunnos, jota viljellään sokerin valmistamiseksi. Parhaiden lajikkeiden juurissa on sokeripitoisuus yli 20 %. Sokerin sivutuotteina saadaan juurikkaista naatit, jotka käytetään rehuksi; myös juurikasleike on hyvää rehua. Sivutuotteena saadaan myös melassia, jota voidaan käyttää mm. alkoholiteollisuuden raaka-aineena.
Scoop.it!
 Tukkasotka - WikipediaTukkasotka on muuttolintu ja sitä tavataan talvehtimisalueillaan leudossa Etelä- ja Länsi-Euroopassa sekä eteläisessä Aasiassa suurina parvina erilaisilla vesialueilla. Runsaslukuisen tukkasotkan maailmanpopulaation kooksi arvellaan 2,7-4,1 miljoonaa yksilöä. 1990-luvun lopulla Suomen tukkasotkakannaksi arvioitiin 120 000 paria, mutta uusin kannanarvio (v. 2010) on enää 40 000-60 000 paria.
Scoop.it!
 Kyhmyjoutsen - WikipediaKyhmyjoutsenen höyhenpeite on hohtavan valkoinen. Eri joutsenlajit voi erottaa toisistaan nokan perusteella; kyhmyjoutsenen nokka on punertavan oranssi ja kyhmy musta. Koiras on hieman isompi kuin naaras, ja sen kyhmy on myös suhteessa isompi, muuten sukupuolet muistuttavat toisiaan. Nuoren linnun höyhenet ovat harmahtavat ja nokka tummanharmaa, eikä siinä ole samanlaista kyhmyä kuin aikuisilla linnuilla.
Scoop.it!
 Sääksi - WikipediaSääksi tekee pesänsä paikkaan josta on hyvä näkyvyys, tyypillisesti ison männyn latvaan korkealle kalliolle tai suon laitaan. Näkyvyyttäkin ehkä tärkeämpi tekijä pesäpaikan valinnassa on esteetön lentomahdollisuus itse pesälle. Pitkine siipineen sääksi on erittäin kömpelö lentäjä eikä mielellään laskeudu puiden latvuston alapuolelle. Pesäpuun vaatimuksena on latvan tukevuus.
|
Scoop.it!
 Keltavahvero - WikipediaVäriltään keltavahvero on munankeltainen, vanhemmiten haalistuva. Sen lakki on melko pieni, noin 4-8 cm leveä, harvoin yli 10 cm leveä. Lakin tasainen pinta on kuiva ja aaltoileva. Varsi on alaosasta usein vaaleampi. Helttamaiset poimut ovat paksut, johteiset ja haaraiset. Malto on paksua, lähes valkoista ja miellyttävän tuoksuista.
Scoop.it!
 Koivut - WikipediaKoivut ( Betula) on kasvisuku, johon kuuluu noin 120 lajia pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen puita ja pensaita. Ne ovat kesävihantia, tuulipölytteisiä ja yksikotisia. Lehdet ovat oksilla kierteisesti ja ne ovat yleensä ehytreunaisia, mutta joskus liuskaisia. Emi- ja hedenorkot ovat samassa puussa. Eminorkot ovat hedenorkkoja pienempiä ja kukkiessaan pystyjä.
Scoop.it!
 Lakka (kasvi) - WikipediaLakka eli hilla eli suomuurain ( Rubus chamaemorus) on vatukoiden sukuun kuuluva ruohovartinen kasvi. Nimeä käytetään myös kasvin tuottamasta heleän oranssista mehukkaasta marjasta. Kasvin nimitys vaihtelee alueittain niin, että lakasta puhutaan perinteisesti Länsi-Suomessa ja hillasta Pohjois- ja Itä-Suomessa. Keskisuomalaisen Muuramen kunnan nimi tulee suomuuraimesta, ja kasvi näkyy myös Muuramen vaakunassa.
Scoop.it!
 Mustikka - WikipediaMustikka kasvaa tuoreissa kangasmetsissä, lehtomaisissa metsissä, korvissa ja kasvualue kattaa koko Suomen. Se viihtyy kosteassa maaperässä ja sietää hyvin varjoa. Pohjoisessa lajia tavataan myös kuivissa kangasmetsissä ja tunturikankailla. Yleisesti Suomessa kasvavana lajina se on monen metsätyyppiopin mukaisen metsien kasvupaikkatyypin tunnuslaji.
Scoop.it!
 Saksanpähkinä - WikipediaSuomessa saksanpähkinä ei menesty pakkasen takia, vaikka muutamia kitukasvuisia yksilöitä etelärannikolta löytyykin ja Virossa puu menestyy. Sen sijaan eräät muut -suvun puut ovat Suomessakin suosittuja puistopuita. Toisaalta Himalajalla tiedetään puiden kestäneen jopa 45 pakkasastetta yli neljän kilometrin korkeudessa. Alueen maanviljelijät ovat onnistunet myös varttamaan saksanpähkinää muiden jalopähkinöiden juuriin.
Scoop.it!
 Greippi - WikipediaGreippi ( Citrus × paradisi) on sitruspuiden ( Citrus) sukuun kuuluva kasvi ja sen tuottama hedelmä. Se on syntynyt luonnollisesti risteytyneistä pomelosta ( Citrus maxima) ja makeasta appelsiinista ( Citrus sinensis). Geneettisesti se on kuitenkin paljon lähempänä pomeloa kuin appelsiinia.
Scoop.it!
 Omena - WikipediaOmena on omenapuun hedelmä. Erityisesti tarhaomenapuu on yksi maailman viljellyimmistä hedelmäpuista. Omena on valkeamaltoinen, syötävä hedelmä, joka on yleensä halkaisijaltaan 5-10 senttimetriä ja pyöreähkö. Omenalajikkeita on tuhansia, ja niiden väri, happamuus, koko ja muoto vaihtelevat. Lajikkeet voidaan jakaa kolmeen luokkaan käyttötarkoituksen mukaan: siiderin valmistukseen käytettävät omenat, ruoanlaittoon tarkoitetut talousomenat ja sellaisenaan syötävät jälkiruokaomenat.
Scoop.it!
 Selleri - WikipediaSelleri ( Apium graveolens) on Etelä- ja Keski-Euroopasta kotoisin oleva viljelykasvi, josta on kehitetty useita viljelymuotoja. Salaateissa ja liemiruokien mausteena käytettävän mukulasellerin ( Apium graveolens var. rapaceum) juurimukula on turpea ja vaaleamaltoinen, lehtisellerin ( Apium graveolens var. dulce) lehtiruoteja ja lehtiä käytetään vihanneksena ja raakasalaattina. Myös sellerin siemeniä käytetään keittojen ja muhennosten mausteina.
Scoop.it!
 Palsternakka - WikipediaSuomessa palsternakka on viljelyskarkulainen ja tulokas. Se kasvaa luonnossa vakiintuneena paikoitellen Etelä-Suomessa, varsinkin kaupunkialueilla, esimerkiksi teiden varsilla jopa melko yleisenä. Muuallakin Etelä- ja Keski-Suomessa sitä tavataan satunnaisesti.
Scoop.it!
 Vasikka - WikipediaLehmän ensimaito, jota erittyy heti poikimisen jälkeen, on nimeltään ternimaitoa. Se eroaa koostumukseltaan tavallisesta maidosta ja on paljon ravinteikkaampaa. Vasikka on syntyessään enemmän yksimahainen kuin märehtijä. Se on aluksi riippuvainen nestemäisestä ravinnosta eikä se voi sulattaa muuta kuin maitoa. Kuivaa rehua vasikka alkaa syödä 1-2 viikon iässä, jonka seurauksena sen etumahat ja mahojen keskinäiset suhteet muuttuvat ja se alkaa kehittyä märehtijäksi.
Scoop.it!
 Sinisorsa - WikipediaSinisorsan pituus on noin 50-60 senttimetriä ja sen siipien kärkiväli on 81-95 senttimetriä. Sinisorsalla on suuri pää ja nokka sekä lyhyt pyrstö. Lentävä sinisorsa näyttää raskaalta, sillä on tylpät ja leveät siivet ja sen siivenlyönnit ovat nopeat. Sinisorsan jalat ovat oranssit. Nimensä mukaisesti sinisorsalla on sininen, valkoreunainen siipipeili.
Scoop.it!
 Laulujoutsen - WikipediaLaulujoutsen ( Cygnus cygnus) on joutsenten sukuun kuuluva suuri, valkea sorsalintu. Sen nokka on keltainen, eikä nokan tyvessä ole mustaa kyhmyä toisin kuin kyhmyjoutsenella. Se on leimallisesti pohjoisen lintu, joka pesii Euraasian mantereen pohjoisosissa ja siirtyy talveksi etelämmäs sulan veden perässä. Niitä tavataan laajalla alueella, ja maailmanlaajuiseksi kannaksi arvioidaan noin 180 000 yksilöä.
|
