1Uutiset - Lukemisen tähden

Presidentti Urho Kekkonen valmistaa tauluaan "Niin on, jos siltä näyttää" kuvanveistäjä Kimmo Pyykön ateljeessa vuonna 1975.

"Tein presidentti Urho Kekkoselle kaikkiaan yhdeksän epäsuoraa polkupyöräergometritestiä vuosina 1974-1980. Erään kerran presidentti ja lääkintöneuvos Rikhard Sotamaa painostivat meitä tekemään testin, jolla he yrittivät ratkaista kumpi on terveellisempää, viski vai konjakki. Miesten sen hetkinen kunto teki testistä jopa vaarallisen", Kekkosta testannut Rauno Sauro kirjoittaa.

Opi valtiomiesmäistä sanankäyttöä! — Valitse tilannettasi parhaiten kuvaava vaihtoehto ja Urkin sitaattikone sylkäisee juuri sinulle sopivan ja taatusti aidon presidentillisen lohkaisun. Mikäli sitaattikoneen ensimmäiseksi arpoma vaihtoehto ei sinua miellytä, kokeile uudelleen.

Tämä vuosi ei ole armahduksissa millään lailla poikkeava, tasavallan presidentin kansliasta vahvistetaan Ilta-Sanomille.

Ainutlaatuisia joulutervehdyksiä ei ole koskaan ennen nähty julkisuudessa.

HS:n Suomi 100 -historiasarjassa Unto Hämäläinen kirjoittaa, kuinka pääministeri Koivisto haastoi presidentin julkisesti, ja Kekkonen ymmärsi, ettei hänellä ollut voimia vastaiskuun.

1970-luvun Suomen poliittista ilmapiiriä kuvaavat parhaiten presidentinvaalit vuonna 1974: silloin ei voitu pitää demokraattisia vaaleja, koska presidentti Kekkonen ilmoitti, ettei halua asettua ehdokkaaksi. Niinpä suurimmat puolueet järjestivät pikapikaa poikkeuslain, jolla YYA-yhteistyön keulakuvan Urho Kekkosen presidenttikautta jatkettiin neljällä vuodella. Vuonna 1978 järjestettiin jälleen presidentinvaalit, mutta koska kaikki suuret puolueet asettivat Kekkosen ehdokkaakseen, oli vaali lähinnä itäblokin maiden tapainen näytöstapahtuma.

Presidentti Urho Kekkosen puhe 26.11.1961 oli tilinteko saman syksyn noottikriisistä, joka dramaattisuudessaan muistutti suomalaisia jopa talvisotaa edeltäneiden kuukausien kohtalokkaista tunnelmista.

Neuvostoliiton vaikutus Suomen politiikkaan saa uusia sävyjä tuoreessa teoksessa Varjo Suomen yllä. Myös kuva Kekkosesta täsmentyy.

Urho Kekkonen

Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

Neljännesvuosisadan presidenttinä toiminut Urho Kekkonen on jättänyt lähtemättömän jäljen suomalaisten muistoihin.

Kuuluisan ja myyttisen Kekkosen Tamminiemen saunan löylyjä pääsee kokemaan 3500 eurolla.

ILTA-SANOMAT kysyi lähestyvien presidentinvaalien kunniaksi lukijoiden mielipidettä siitä, kuka on ollut paras presidentti Suomen historiassa. Kyselystä oli jätetty pois tasavallan presidentti Sauli Niinistö, sillä hänen virkakautensa on vielä kesken.

Urho Kekkonen oli paitsi suuri valtiomies myös sutki veijari, köyhän ystävä, opportunisti, sanataituri,patriootti, naistenmies ja miestenmies. yle.fi/kekkonen esittelee Suomen pitkäaikaisimman presidentin kaikki puolet.

Ylellä alkava kahdeksanosainen dokumenttisarja ruotii sekä Kekkosen uraa että yksityiselämää.

Kulttuuri

Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia lähettivät Suomen presidentti Urho Kekkoselle joulutervehdyksessään vuonna 1978 suloisen perhepotretin. Kuvassa Silvia, Kaarle Kustaa ja puna-asuinen kruununprinsessa Victoria ovat ilmeisesti rekiajelulla.

Mirja Pyykön ja Armi Kyynäräisen pisteliään hauska raportti seuraa kuningatar Elisabetin Suomen vierailua 1976 ja ennen kaikkea kuninkaallisesta vierailusta hurmioituneita suomalaisia. Hello Elisabeth! -ohjelma voitti ajankohtaisohjelmien kategoriassa toisen palkinnon Monte Carlo -festivaaleilla Monacossa vuonna 1977.

Presidentti Kekkonen oli luja ja ärhäkkä taistelijaluonne, mutta myös varsin herkkänahkainen. Vuoden 1968 presidentinvaaleissa kokoomuksen ehdokkaan Virkkusen vaalilause ”Maa tarvitsee presidentin” loukkasi Kekkosta, ja SMP:n ehdokas Vennamo ärsytti häntä vanhastaan. 

2/6. Vuosi 1961. Kokoomus ja demarit yhdistävät voimansa; nyt presidentin valitsee Suomi eikä Moskova. Mutta millaista vetoapua istuva presidentti Kekkonen saakaan? (2008)

Presidentti Kekkonen asutti Tamminiemeä koko 25-vuotisen virkakauden ajan. Saunaseuran lisäksi Tamminiemessä kokoontui nuorten älymystöä Kekkosen "lastenkutsuilla".

JUURI ilmestynyt elämäkerta demarijohtaja Väinö Tannerista väittää, että ilman Neuvostoliiton tukea Urho Kekkosta ei olisi kertaakaan valittu presidentiksi.

Presidentti Urho Kekkonen kuoli elokuun 31. päivä 1986 kotonaan Tamminiemessä Helsingissä. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin viikkoa myöhemmin. Suomen pitkäaikaisimman presidentin hautajaisia seurasi runsaslukuinen yleisö ja kunniakuja surusaaton varrella siunaustilaisuudesta aina hautaanlaskuun asti.