1Uutiset - Lukemisen tähden

Merten merkitys on suuri, sillä maapallon kaikesta perustuotannosta noin puolet tapahtuu meren ulapalla, missä kasviplankton yhteyttää auringon säteilyenergiaa kemialliseen muotoon. Kasviplanktonista lähtevät ravintoketjut ulottuvat ihmiseenkin – kala on elintärkeä osa noin miljardin ihmisen ruokavaliota ja tärkeää osa muillekin.

Kirjassa sanottiin kylmän rauhallisesti, että jo keskiajalta tunnetaan tapa kaivaa kala maahan kevyesti suolattuna. Noin viikon kuluttua se on hyvää. Samassa kirjassa on 1800-luvun resepti, joka muistuttaa suuresti itsekin osaamaani, paitsi että siinä käytetään myös salpietaria. Tilliä tarvitaan tietysti. Raakaa lohta suolattuna tai sokerisuolattuna; tuttua.

62 terms · luonto, tunturi, mäki, ranta, saari, metsä, meri, salmi, rannikko, lahti, niemi, joki, järvi, lohi, hauki, ahven, silakka, kala, eläin, hirvi, karhu, susi, kettu, jänis, orava, siili, hiiri, käärme, sammak...

141 terms · apina → ahv, norsu → elevant, hevonen → hobune, kala → kala, kärpänen → kärbes, karhu → karu, kissa → kass, vuohi → kits, koira → koer, lammas → lammas, lehmä → lehm, lintu → lind, leijona → lõvi, käärme →...

Kalastus haukikoukuilla alkoi 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Valmiiden haukikoukkujen ansiosta hauenpyynti oli mateenpyyntiä vaivattomampaa. 1930-luvulla alettiin käyttää iskukoukkuja. Hauenpyyntiä koukuilla harjoitettiin salmissa, lahdissa ja ulapoilla.

Kalaa sai joko puhkottuna, eli naaraskaloja tai puhkomattomia eli uroksia. Otin ämpärillisen jälkimmäisiä hintaan 2 €/kg. Mätikalan tuntee siitä, että se on pulleampi. Muutama mätikala oli silti joukossa. Kalat kaadettiin ensin isolle pöydälle, missä osa porukasta suoritti ensilajittelun. Siinä taisi olla miehiä enimmäkseen. Naiset istuivat toisessa huoneessa puhkomassa kaloja. Me katsojat ämpärit käsissä käsittelyhallin ulkopuolella katsoimme ikkunasta puhkojien eri tyylejä. Itämaisen näköiseltä tytöltä työ näytti käyvän joutuisasti kun taas ihan paikkakuntalaisen näköinen vanharouva kuhkasi pitkään kunkin kalan kanssa. Tuntipalkka oli kuulemma 10 euron paikkeilla.

Suomea sanotaan tuhansien järvien maaksi. Myös kaloistamme voidaan valmistaa tuhansia kielen mennessään vieviä kalaherkkuja.

Ui sisään. Sivuiltamme saat tärkeätä ja hyödyllistä tietoa kalasta. Tutustu kuukausittain vaihtuvaan kauden kalaan, löydä tietoa sinulle mahdollisesti uusistakin kalalajeista ja opi tekemään niistä maukkaita kala-aterioita. Opi erottamaan tuore kala ja käsittelemään kalaa raaka-aineena oikein.

62 terms · luonto, tunturi, mäki, ranta, saari, metsä, meri, salmi, rannikko, lahti, niemi, joki, järvi, lohi, hauki, ahven, silakka, kala, eläin, hirvi, karhu, susi, kettu, jänis, orava, siili, hiiri, käärme, sammak...

284 terms · koira, kissa, lintu, kala, eläin, käärme, lehmä, porsas, hiiri, hevonen, elefantti, häntä, siipi, juna, lentokone, auto, polkupyörä, bussi, vene, rengas, bensiini, lippu, kaupunki, talo, katu, lentoasema,...

Kalastus, sen perinteet ja pitkä historia ovat oleellinen osa suomalaisuutta ja suomalaista elämäntapaa.

Kalastus on ollut Perämereen laskevissa joissa merkittävä elinkeino. Siitä kertoo esim. vuoden 1346 Turun ja Uppsalan hiippakuntaraja, joka määriteltiin pienehkölle Kaakamajoelle, jotta suurien lohijokien  Tornion- ja Kemijokien kalastusta (veronkantoa) ei olisi vaikeutettu. Pyyntimenetelmiä kehitettäessä ryhdyttiin keskiajan lopulla rakentamaan kiinteitä patoja Kemijoelle, josta käytäntö levisi 1600-luvulla myös Tornionjoelle

Ain kyeli čääsist, jis ij ain väärpist.
Aina on kala vedessä, jos ei aina apajassa.

Ij kuárus sekkâ ciäggáá.                             
Ei tyhjä säkki pystyssä pysy.

Keđgi ij kuássin kobđo, pic ain vuáju.         
Kivi ei koskaan kellu, vaan uppoaa.

Kievhi vuoššâđ asta, mut čuáskudiđ ij oostâ.    
Köyhä ehtii keittää, mutta jäähdyttää ei ehdi.

Kolmum olmooš ij aaneet tuulâ pieijâđ, tot puáldá ubâ kuáđi.  
Paleltuneen ihmisen ei sovi tulta tehdä, hän polttaa koko kodan.

Niälgum olmooš ij aaneet mälistiđ.              
Nälkäinen ihminen ei kelpaa ruoanlaittajaksi.

Suomalaisia perinneruokia, kuten esimerkiksi karjalanpiirakkaa on syöty 1930-luvulla vain Itä-Suomessa. Läntisessä Suomessa ajateltiin, että syödään puuro puurona ja leipä leipänä. Aivan alkuperäisiä suomalaisia ruokia on mm. kuivattu hylkeen liha, riista sekä kala. Hylje on kuitenkin metsästetty jo loppuun. Ruisjauho on myös perinteinen suomalainen elintarvike, mutta sen maatiaislajia ei ole enää jäljellä. Myös mämmiä on syöty Suomessa jo keskiajalta asti

http://www.scoop.it/t/oppitori/?tag=ruoka