A1Uutiset
3.4M views |
+3.4K today
 Your new post is loading...
Scoop.it!
Pyhä-Häkin kansallispuisto sijaitsee Saarijärvellä, pohjoisessa Keski-Suomessa. Kansallispuiston pinta-ala on 13 km², Natura 2000 -alueen koko on 20,4 km². Kansallispuisto perustettiin 1956 ja sitä laajennettiin 1982.[2] Alueen metsien ensimmäiset suojelutoimenpiteet aloitettiin jo 1912. Kansallispuistoa suunniteltiin perustettavaksi 1930-luvun lopulla, mutta sotavuodet keskeyttivät nämä hankkeet. Valtiolle (kruunulle) Pyhä-Häkin kansallispuiston maa-alue oli siirtynyt jo 1800-luvun isossajaossa liikamaiden peruuttamisen yhteydessä. [3] Puisto tunnetaan ikimetsästä, iäkkäimmät puut ovat 1500-luvun lopulta. Alueesta puolet on suota. Siellä on yli 80 kääpälajia. Merkittyjä polkuja on 14 kilometriä. Puistossa käy keskimäärin 13 000–15 000 kävijää vuosittain, joista 15 prosenttia ulkomaalaisia. Ylläpitokustannukset ovat 20 000 euroa vuodessa.[2] 
Scoop.it!
From
www
Tunturit ° Tunturien rinteillä, metsäalueen yläosissa tapaa - erityisesti Lapin länsiosissa - tunturikoivumetsiä. Ne ovat yleisiä Norjan länsi- ja pohjoisrannikoilla, jossa ne paikoin ulottuvat aivan tunturien alarinteille ja jopa merenpinnan tasolle saakka. Lisää: tunturikoivikot! ° Tunturin laki nousee metsänrajan yläpuolelle (vrt. metsänraja!). ° Siellä vallitsee siis tunturipaljakka (= alpiininen/oroarktinen vyöhyke, vrt. oroarktinen), jossa metsää ei ole. Yksittäisiä puita sensijaan voi olla paljakan alaosissa. ° Tunturipaljakalle on luonteenomaista paitsi puuttomuus myös kasvipeitteen laikkuisuus (pienikin topografinen vaihtelu lyö leimansa kasvipeitteeseen) ja lajiston mataluus.
Scoop.it!
From
www
Metsät ° Puusto on harvaa, matalaa ja hidaskasvuista, puulajeja on vähän. ° Aluskasvillisuus on vähälajista, mutta usein tiheää ja tuuheaa (varvut, sammalet ja jäkälät yleisiä). ° Varsinkin havumetsissä on paljon ikivihreää lajistoa (havupuut, monet varvut, sammalet ja jäkälät).
Scoop.it!
From
www
Sukkessiolla eli seurannolla tarkoitetaan tavallisesti eliöyhteisössä ajan myötä tapahtuvia lajistollisia muutoksia/muutossarjoja. Jos sukkessiota ajatellaan suppeana käsitteenä, eliöt itse ovat muutosten pääarkitehteina, mutta samalla kyllä muuttuu elinympäristökin. Esim. metsän sukkessiossa kasvipeite - ennenkaikkea puusto - muuttaa itse kehittyessään paikan kosteus-, varjoisuus- ja ravinneoloja sekä kangasturpeen paksuutta. Aikaa myöten alkuperäiset valoisan ja ehkä paikallisilmastoltaan äärevän kasvupaikan pioneerilajit häviävät tai käyvät vähiin, mutta uusia lajeja tulee tilalle. Esim. palo- tai hakkuualueenalueen metsittyminen, lampareen umpeenkasvu tai rannan soistuminen ovat sukkessioita.
Scoop.it!
Sanakirja sisältää noin 90 000 hakusanaa eri kielillä ja 2000 termin selitteet englanniksi, viroksi ja suomeksi. Meteorologiaan liittyvät MetDic-sanakirjan 9 000 termiä ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Scoop.it!
Perhosopas.Net - Suomen päiväperhosista koottu nettiopas, josta löydät lajikuvat, näet levinneisyyden sekä pystyt tarkistamaan lentoajat ja runsausindeksit. Perhosaiheisia linkkejä ja ajankohtaistietoa.
Scoop.it!
From
www
Perhoshavaintoja / Butterfly and moth observations from Finland
Scoop.it!
AhonAlku myy luonnonkukkien siemeniä ja kukkaniittyseoksia viherrakentamiseen, monimuotoisuuspellon ja niittymäisten alueiden perustamiseen.
Scoop.it!
"Koko luonto nyt virkoopi.
|
Scoop.it!
Tämä artikkeli on luettelo Suomen kansallispuistoista. Suomen luonnonsuojelulaki määrittää kansallispuiston yhdeksi tyypiksi Suomen luonnonsuojelualueista. Suomessa on 37 kansallispuistoa.
Scoop.it!
From
www
Vedet Pohjoisia vesiä luonnehtii: - Vettä on paljon, koska maasto on suht. tasaista, ilma on kosteaa (viileyden vuoksi) ja lumien sulamisvesiä on paljon. Suomessa yli 188000 järveä (joiden pinta-ala yli 0,05 ha), eli järviä on Suomen pinta-alasta n. 10%. - Pohjoisessa on runsaasti jokia, paikoin myös järvitiheys on suuri (Inarinjärven itäpuolinen alue on maamme runsasjärvisintä!). Etelä- ja Keski-Suomeakin luonnehtivat erilaiset reittivedet: järviä yhdistävät lyhyehköt salmet ja joet.
Scoop.it!
From
www
Noin 90% koko maapallon soista on Fennoskandiassa, Venäjällä ja Kanadassa. Samankaltaisissa ilmasto-ja kosteusoloissa muodostuu samankaltaisia suoyhdistymiä (ja suoyhdistymätyyppejä). Meillä Suomessa esiintyy kahta suoyhdistymien päätyyppiä: keidassoita jaaapasoita. Ne eroavat toisistaan ennen kaikkea veden ravinteisuuden puolesta: keidassuot ovat (keskiosistaan) ombrotrofisia ja aapasuot minerotrofisia.
Scoop.it!
From
www
Pohjolan valorytmi tunnetaan pitkästä kesäpäivästään ja lyhyestä talvipäivästään. Toukokuun alussa on aurinko horisontin yläpuolella Oulussa n. 17 tuntia ja Utsjoella n. 19 tuntia. Utsjoella pysyttelee aurinko toukokuun 17. päivästä lähtien horisontin yläpuolella heinäkuun 26. päivään saakka, siis yli kaksi kuukautta. Vielä Sodankylässäkin on yötöntä yötä toukokuun lopusta aina heinäkuun 10. päivän tienoille, siis yli kuukuden.
Scoop.it!
From
www
Ekologia tutkii luontoa; ekologia ei ole maailmankatsomus, eikä mitä tahansa populaarikulttuurin 'ekologiaa', vaan 'puolueetonta' luonnontiedettä.
Scoop.it!
From
www
Metla Suomessa esiintyy luontaisesti noin 30 puumaiseksi kasvavaa puulajia. Näistä suurin osa on lehtipuita, havupuita on vain 4: mänty, kuusi, kataja ja euroopanmarjakuusi. Osa puulajeista - havupuista tyypillisesti kataja ja euroopanmarjakuusi - jää kuitenkin usein pensasmaiseksi. Puumaiseksi kasvavien lajien lisäksi Suomessa esiintyy luontaisesti vajaat 40 aina pensasmaiseksi jäävää puuvartista lajia.
|
