A1Uutiset

Yhdysvaltojen valtameren ja ilmakehän tutkimuslaitoksen Okeanos Explorer -alus tutkii parhaillaan Mariaanien haudan syvyyksiä. Deep Discovery -laitteen avulla on pystytään kuvaamaan lajeja, joita ei ole koskaan aikaisemmin taltioitu valokuviksi tai videolle.

tervehdys!oon joskus kuullut sanottavan että:koilistuuli vie kalat kattilastakin,pitää kyllä paikkansa mutta eiköhän niitä ole muitakin sanontoja,muistuuko mieleen?

Kalakalenterista löydät parhaat kalastuspäivät ja päivittäiset syöntiajat. Suuntaa vesille oikeaan aikaan ja paranna mahdollisuuksiasi saada ennätyssaalis.

Jo vuosikymmeniä ilmestynyt kalakalenteri väittää kertovansa parhaat kalastuspäivät ja päivittäiset syöntiajat. Kalenteria laativa eläintieteen professori suhtautuu kalakalenterin uskottavuuteen huumorilla, mutta samaan hengenvetoon toteaa kuun vaiheilla olevan merkitystä kalojen aktiivisuuteen.

Kalaportaan suuaukolla on kaloja pyörittävä virtauspesäke, joka estää kalannousun portaaseen. Ongelman saisi ratkaistua kalojen ohjauslaitteella, joka moninkertaistaisi nousevien kalojen määrän.

Järvilohta on istutettu viime vuosina eri puolelle Suomea. Pirkanmaalla istutuksia on tehty eniten Näsijärveen, mutta myös useisiin muihin isoihin vesistöihin. Reittivesissä lohikalat vaeltavat laajoilla alueilla, joten järvilohen satunnainen tavoittaminen on periaatteessa mahdollista kaikilla toisiinsa yhteydessä olevien vesistöreittien osa-alueilla.

Simojoella lohia on noussut vilkkaimpina päivinä yli 300 kun aiemmin ennätystahti on ollut sata kalaa päivässä. Myös Tornionjoella odotetaan 100 000 lohen ennätyksen rikkoutuvan pian.

Saapuvat Sargassomeren kutualueelta Floridan itäpuolelta Suomeen 6 – 8 vuodessa ja 20 cm mittaisia. Kutee myös Länsi-Intian saarten itäpuolella. Osa jää rannikolle osa nousee sisävesiin. Nousee pieniäkin puroja pitkin. Varsinaisissa sisävesissä usein istutettu. Istutettavat ovat karanteenissa ja yhden hinnaksi tulee noin 3-4 mk (2001). Lähes kaikki Suomessa pyydetyt ovat istutettuja. Luikertelee myös ruohikossa. Ei lisäänny Suomessa. Lapin eteläosiin asti. Aktiivinen pimeän aikaan. Suomessa istutetut lähtevät aikaisintaan 5 vuoden iässä kutemaan Sargassomerelle osa 30 -vuotiaina. Selkä- ja peräevä kasvaneet yhteen pitkäksi, vatsaevä puuttuu, suomut painautuneet ihon sisään, paino 0,1-4 kg, pituus 40-60 (100) cm, yli 30 vuotisiksi elävä. Syö pohjaeläimiä, kaloja ja elää koloissa ja pohjalietteeseen kaivautuneena. Alkuaan syvänmeren kaloja. Sargassomeressä kuoriutuu läpinäkyviä toukkia, ajelehtivat merivirtojen mukana muuttuen läpinäkyviksi lasiankeriaiksi. Seuraavaksi elveri. Makeassa tai murtovedessä muuttuvat kelta- eli kasvuankeriaiksi ja tummuvat. Ennen kutuvaellustaan muuttuu hopea- eli vaellusankeriaaksi. Matkalla ei syö mitään vaan kuluttaa rasvavarastoaan. Matka kestää alle vuoden. Veri aiheuttaa tulehduksia haavoissa. Pyydetään lehmän päällä katiskassa. Tapetaan työntämällä peräaukkoon puukko jolloin katkeaa perävaltimo. Syö mielellään rapuja.

Paikannimet täällä Inarin alueelle kertovat muun muassa siitä, kuinka elävä luonto yhdessä ihmisen kanssa on vallannut leijonanosan paikannimistön määriteosista. Ylivoimaisesti eniten esiintyvät kalat Inarin alueen paikannimissä ja se kertoo mm. siitä, että olemme ennen muuta kalastajakansaa, mutta myös metsästäjäkansaa, tai ainakin olemme olleet sitä. Kala esiintyy peräti 338 kertaa, joista ahven on kärjessä (82 kertaa). Kakkossijan saavuttavat eläimet 318 kerralla, joista poron eri variantit esiintyvät eniten (59 kertaa). Hyvänä kolmosena tulee ihminen joka esiintyy nimenä 278:ssa paikannimessä, Antti kärjessä (36 kertaa). Neljännen sijan valloittavat linnut, joita tavataan 242:ssa paikannimessä, eniten esiintyy kaakkuria (43 kertaa), mutta kuikka ei kertaakaan. Tästä voisimme päätellä, että vanhaan aikaan tätä kahta lintulajia on pidetty saman lajin edustajana ja itse esimerkiksi olin vielä 1980-luvulla sitä mieltä, että kuikan inarinsaamen nimi on kähtee, enkä nimeä tuhtuu ollut edes kuullut.

Hauki ja ahvenet seurailevat pinnan alla uiskentelevaa kuvaajaa. Petokalat ovat usein pelottomia, ja rauhallisesti lähestymällä niitä pääsee kat­somaan aivan vierestä.

Kiusaaminen on kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin ikävä asia. Toiset joutuvat kokemaan kiusaamista jo varhaisessa vaiheessa elämässään jo hiekkalaatikolla. Osa taas koulussa tai työpaikalla, mutta pahinta lienee se, että kokee kiusaamista kaikkialla.

- Ihmettelin, mikä se on. Se näytti pieneltä krokotiililta, sanoo kalastusharrastaja Boj Aftonbladetille.

Rovaniemellä Auttin kylässä kauneuspadon ohittava kalatie valmistuu hyvällä vaudilla. Sen betoninen portaikko valettiin eilen. Innokas taimen jo pyrki kesken teon olevalle nousureitille.

Parhaimmat kalastusajat näet Kuusamon kalakalenterista!

Kalaoppaan mukaan kala on tiettävästi suurin koskaan vangittu ja vapaaksi päästetty ruijanpallas.

Järvilohen yleisväritys riippuu veden väristä. Kirkkaassa vedessä kalat ovat hopeakylkisiä, tummassa vedessä ne saavat ruskean sävyn.

Pirkanmaan vesissä elelee 40 kalalajia ja kaksi rapulajia. Tärkeimpien viehekalastuksen saalislajien kantojen vahvuudesta on esitetty arvio (1-3 tähteä) Kalapassin järvi- ja koskilupa-alueiden esittelysivuilla. Arvio on lähinnä suuntaa antava, koska kannat vaihtelevat vuosittain. Se on lisäksi suhteutettu eri lajien yleiseen esiintymiseen nähden eli esimerkiksi hauen ja järvilohen osalta lähtökohta on hyvin erilainen. Saalislajien alamitat ja rauhoitusajat selviävät kunkin kalalajin esittelysivulta:

Monissa arkisissa kosmetiikkatuotteissa on mikrohelmiä, jotka ovat eräänlaista muovia. Muovin päätyminen meriin on vakava maailmanlaajuinen ongelma, sillä esimerkiksi kalat luulevat mikrohelmiä ravinnoksi.

Pelätty Yhdysvaltain länsirannikon hirviö, alligaattoriluuhauki on muuttumassa jahdatusta pedosta lähes hyötyeläimeksi. Sen on huomattu säätelevän nopeasti leviävän Aasian karpin kantoja.

Teno, ikiaikainen pohjoinen lohijoki. Teno on myös monien intohimojen joki. Tenolle ehdotettu, kalastusoikeuksia rajoittava uusi kalastussopimus nostaa tunteita joen ja lohenkalastuksen puolesta. Miksi Teno on niin merkittävä? Toimittaja Pasi Peiponen matkasi pitkin Tenoa ja tapasi ihmisiä joen varrella.

Mäntsäläläinen Janita Pitkänen sai vetouistimella 79 senttiä pitkän ja 5,5 kilon painoisen kuvan.

Tukholman saaristossa kalastajan verkkoon uinut ”krokotiilikala” voi olla lähivuosina tuttu näky myös Suomessa. Itämerestä jo kerran kadonnutta sinisampea on istutettu mereen Saksassa. Uudet sammet on tuotu Eurooppaan Kanadasta.

Missourilainen Kiwi-kala menetti silmänsä kaihille. Seurauksena akvaarion muut kalat alkoivat kiusata sitä. Onneksi omistaja Julie Morgan vei kalan eläinlääkäriin.