Metsä on elinympäristö, biotooppi, joka koostuu pitkistä yleensä puurunkoisista kasveista, joiden latvuskerros eli latvusto muodostaa melko yhtenäisen peitteen ja joiden seassa esiintyy lyhyempiä kasveja muodostaen alempia kerroksia. FAO:n määritelmän mukaan metsänä pidetään vähintään 5000 neliömetrin kokoista aluetta, jolla puut kohoavat yli 5 metrin korkeuteen ja latvusto peittää yli 10 prosenttia pinta-alasta.[1]
Lapsuuteni kesäpaikassa kasvoi koivikko, joka vuodenajoista riippuen näytti aina erilaiselta: kevään vaaleanvihreän odotuksen aikaan, juhannuksena, syksyn väriloistossa. Koivikossa kasvoi kämmeköitä, siellä saattoi nähdä jäniksen tai hirven, joka käytti sitä reittinään suunnistaessaan nevalta jokirantaan juomaan. Ihmeellinen paikka siis. Nykyisinkin huomaan muistelevani ja ehkä vähän vertailevanikin kyseistä koivikkoa kaikkiin muihin koivikoihin.
Sammalet ovat ikivanha kasviryhmä, joka tunnetaan jo permikaudelta 200 miljoonan vuoden takaa. Oletettavasti sammalten kaksi pääryhmää maksa- ja lehtisammalet olivat eriytyneet jo tuolloin.
Touko-kesäkuussa lehdossa kulkijan ympäröi huumaava tuoksu: Tuomi kukkii. Myös tuomen runko kuorineen tuoksuu voimakkaasti, joka johtuu puun sisältämästä myrkyllisestä amygdaliinista.
Keväällä pajupensaikosta kuuluu surinaa. Sitruunaperhoset, kimalaiset ja monet muut hyönteiset ovat jo lähteneet liikkeelle, mutta syötävää on vielä niukasti saatavilla.
Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi. Pienemmät puuvartiset kasvit, joilla on useita varsia ovat pensaita tai varpuja. Joskus rajanveto voi olla vaikeaa, koska pensailla ja varvuilla on puumaisia piirteitä. Puista muodostuneet metsät peittävät kolmanneksen maapallon maapinta-alasta. Maapallon metsissä on noin 45 000 eri puulajia, valtaosaltaan lehtipuita.
Toimittaja Hannu Karpo tutustuu Hyvä Suomi -ohjelman jaksossa työn sankareihin, metsureihin, jotka tekevät raskasta ruumiillista työtä haastavissa oloissa.
Metsäntutkimuslaitos selvittää metsänomistajien suhtautumista marjojen ja sienten kaupalliseen poimintaan. Samalla metsänomistajilta kysytään, kenelle marjapaikkatietoja saa ja kannattaa jakaa. Tavoitteena on kehittää marjakartta, joka toimisi esimerkiksi älypuhelimessa.
Puun tarina Metsä Groupin tuotteet tehdään uusiutuvasta puuraaka-aineesta, joka on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä. Kaikki tuotteemme ovat kierr...
METSÄN TARINA on koko perheen elokuva ainutlaatuisesta suomalaisesta metsästä, sen värikkäästä ja monimuotoisesta elämästä. Elokuvan pääosissa ovat metsän lu...
Suomalaislapsi intoutuu metsäleikeistä, kunhan metsään viedään tarpeeksi usein eikä intoa lannisteta pelottelulla pedoista tai ötököistä, muistuttaa satoja lapsia metsään vienyt kasvatusalan ammattilainen. Liiallinen aikuisen ohjaus ja säännöt vievät ilon leikeistä. Kun risumiekoilla voi surutta sukeltaa taisteluun, on retki onnistunut.
Lepät saapuivat Suomeen luultavasti ensimmäisten lehtipuiden mukana noin 7000 vuotta sitten. Suomessa esiintyy kaksi leppälajia: tervaleppä ja harmaaleppä.
Metsät peittävät Suomen maapinta-alasta noin 75 %. Suomessa kasvaa noin 30 eri puulajia. Metsiemme yleisin puulaji on mänty. Toiseksi yleisin on kuusi ja kolmatta sijaa pitää koivu.
Metsien säästäminen liikasahaukselta on väärä perusnäkemys. On eduksi koko maalle, jos metsät hakataan mahdollisimman tarkasti pois. Siellä, missä metsä vallitsee, vallitsee myös kurjuus, tietämättämyys ja raakuus.
Sään lauhtuminen on helpottanut puiden lumitaakkaa Pohjois-Suomessa. Tykkylumituhot näyttävät jäävän pelättyä pienemmiksi, mutta yksittäisten metsäomistajien palstoilla tuhot voivat olla merkittäviä.
Ennen tehokasta palontorjuntaa Suomen metsät ovat palaneet useasti vuosikymmenten ja vuosisatojen kuluessa. Metsäpalojen seurauksena maisema on muuttunut.
Moni suomalainen pitää metsän huminaa miellyttävänä ja rauhoittavana äänenä. Ehkä juuri siksi se on päässyt myös nuotiolauluihimme: ”ja nyt illan tummetessa, metsä meille kuiskailee” tai ”kun laulumme yön yli kiirii, ja kun hongat huminoi”. Mutta miksi kuuset oikeastaan kuiskivat ja hongat huminoivat?
To get content containing either thought or leadership enter:
To get content containing both thought and leadership enter:
To get content containing the expression thought leadership enter:
You can enter several keywords and you can refine them whenever you want. Our suggestion engine uses more signals but entering a few keywords here will rapidly give you great content to curate.
Your new post is loading...
Scoop.it!
