A1Uutiset

Kalastusharrastuksen aloittamiseen ei tarvita kalliita välineitä. Pihapuun oksa ja huoltoaseman onkisetti voivat taata hyvänkin saaliin.

Lohilaskurista voi käydä ihmettelemässä, miten paljon luonnonlohta palaa tänä kesänä Tornionjokeen ja Simojokeen. Lohimäärän seuraaminen ja sitä kautta esimeriksi kesän kalastusreissun ajankohdasta päättäminen on tehty helpoksi, sillä tietoja julkaistaan lähes päivittäin

Tampereen Alasjärvestä nousi vonkale.

Suoritetaan ahvenen umpiperkaus ja särjen fileointi. Ekoisti-ohjelman perkuumestarina toimii kalakonsulentti Ilkka Sailo Suomen Kalamiesten Keskusliitosta.

Jokakeväinen ilmiö Helsingin Lauttasaaren sillalla tai sen kupeella: rivi ukkoja ja muutama akkakin vavat tanassa silakoita pyytämässä.

 

Siioista ei kannattaisi sanoa mitään. Niitä väitetään olevan pelkästään Euroopassa sata erilaista lajia, alalajia, rotua ..

Tuoreen EU-asetuksen mukaan kalastus- ja vesiviljelytuotteissa täytyy näkyä tuotteen tieteellinen nimi ja tuotantomenetelmä. Kalasta täytyy olla siis esillä myös latinankielinen nimi ja pyyntipaikka.

 Tämän viikon ehdottomasti kummallisin tositarina kantautuu Skoonen Brantevikistä, jossa surraan parhaillaan maailman vanhimman kotieläimen kuolemaa. Ruotsissa on puhuttu mystisestä kaivoankeriaasta jo kymmeniä vuosia, mutta asian todenper

Ahven on Suomen kansalliskala ja samalla myös yleisin kalalajimme - ahvenia esiintyy lähes kaikissa Suomen vesistöissä. Ahvenen elinpaikkavaatimukset ovat väljät. Se ei ole kovin nirso lämpötiloille ja sietää lievästi happamiakin vesiä.

Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Lajien runsaus vaihtelee alueittain.

Moni eläinkunnan maratoonari tulee pohjoisesta. Muuttomatkan maailmanmestari pesii suomalaisessa mökkirannassa.

(1974) Keittiömestarit Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen opastavat kalan suolaamisessa, maustamisessa ja säilömisessä.

Joella on pituutta yli 550 kilometriä, mistä kalastamisen arvoista 150-200 kilometriä. Tornionjoki, jota paikalliset nimittävät Väyläksi on kuuluisa ennen kaikkea lohestaan, mutta myös harjuksia on paikoin todella runsaasti. Torniojoen kalastusluvat ovat edulliset (15 €/vrk / tai 60 €/viikko v.2014), mutta ole tarkkana, koska et saa kalastaa sillä kuin osittain Ruotsin puolella (eräillä Ruotsin kalastuskunnilla on omia lupia). Suomen puolella sama lupa käy koko Tornio-Muonionjoen, Matkakosken ranta kalastuslupaa lukuun ottamatta. Pyydä rajoituskartta luvan oston yhteydessä.

Kalakerhomme sivuilta löydät eri osioista lisää lohenpyynnistä ja lohensoudusta (mm. lue Tenon esittely).
Esittelen tässä joen parhaat kalastuspaikat etelästä pohjoiseen mentäessä ja kalastusvihjeet niihin.

Kun Suomen talous alkoi vajota entistä ankarampaan taantumaan 1990-luvun alussa, kansalaisilta alkoi kantautua päättäjien korviin valituksia elinkustannusten noususta ja erityisesti elintarvikkeiden korkeista hinnoista. Mutta kokoomuslaisen pääministerin Harri Holkerin mielestä syy korkeisiin ruokamenoihin johtui suomalaisista itsestään.

Jaakko Kolmonen ja Veijo Vanamo onkivat kilpaa järven rannalla sekä valmistavat saaliistaan yksinkertaisia ruokia. Ruokakaloina tällä kertaa kiiski, ahven, lahna, muikku sekä särki, joka on turhaan roskakalan maineessa.

Suomessa kalastusta harrastaa liki miljoona lupamaksuvelvollista eli 18–64-vuotiasta. Heistä kuitenkin jopa puolet kalastaa luvatta. Lupamaksut ovat sijoituksia luonnon ja kalavesien hyväksi. Ne palautuvat aina tavalla tai toisella kalastajalle.

Hotelli Marskiin kokoontui vuonna 1965 kalan ystäviä maan johtoa myöten kuulemaan miten kotimainen viljelykala voi. Illan edetessä sai yksi laji uuden nimen.

Ajatus jouluaaton kalaruuista peritytyy katolliselta ajalta. Keskiajalla paasto jatkui jouluaattoon, jolloin katollisen paastoperinteen mukaan ei saanut syödä lihaa. Sen sijaan herkullista ruokaa laitettiin kalasta. Katollisen kirkon kalaruokaperinne taas juontaa juurensa siihen, että juutalaiset söivät sapatin alla perjantaina, omana paastopäivänään kalaa. Koska perjantai oli myös Jeesuksen kuolinpäivä, siirtyi kalansyönti myös kristityille.

Verkkoja voi myös viritellä jääpeitteen alle. Nykyaikana se ei tosin ole enää kovin yleistä. Mutta talvella kalaa tulee ajoittiin niin paljon, että jotkut kalastajat mieltyvät talvella nimenomaan verkkokalastukseen.

Särki on Suomen kolmanneksi yleisin kalalaji ja runsastunut vesien rehevöitymisen myötä. Hauki on kunnon petokalojen prototyyppi, jonka vatsaan särki usein päätyy.

Ruokapöytiin uutuuslaji päässee vasta vuosikymmenen lopulla.