A1Uutiset

Imatralle on rakennettu lähes kilometrin mittainen puro, jonka avulla elävöitetään entuudestaan tunnettua matkailumaisemaa ja parannetaan Vuoksen uhanalaisen taimenkannan lisääntymismahdollisuuksia.

LAPIN LUONTO LUO OUTOA TAIKAA, ja se on myös laulun sanojen mukaan kaunis ja ihmeellinen. Lapissa jo taivas tuntuu olevan lähempänä maata ja ihmisiä kuin missään muualla. Siellä leimuavat parhaiten matkailijoita kovin houkuttelevat pohjanpalot eli revontulet ja yötön yö. Lapissa on vielä selvät vuodenajat, ja pohjoisen ankaraan luontoon hyvin sopeutuneet kasvit ja eläimet. Sopeutumisen mestari on tunturipeurasta kesytetty poro. Lapin luonto, sen erämaat, vaihtelevat valot ja värit ovatkin synnyttäneet ja houkutelleet kautta aikojen kulkijoita, tutkijoita ja taiteilijoita. Luonto on synnyttänyt kuin pakosta myös erikoisia persoonia, mahtimiehiä ja tulisieluisia taiteilijoita. Ja Lappi on täynnä tarinoita, jotka ovat vähintään totta ja tarua. Tämä kirja kertoo sanoin ja kuvin laajasta Lapista, sen luonnosta, ihmisistä ja heidän elämästään. Kirjoittaja on yli 40 vuotta porotutkimuksen parissa työskennellyt biologi, tutkimuspäällikkö sekä Oulun ja Kuopion yliopiston dosentti. Työ ja asuminen Lapissa, Inarissa Muddusjärven rannalla on antanut mahdollisuuden tutustua laajemminkin Lappiin, sen luontoon, historiaan, elinkeinoihin ja ihmiskohtaloihin. Toivotan mukavia lukuhetkiä, elämyksiä Lapin luonnon, ihmisten ja tarinoiden sekä laulujen ja joikujen parissa.

Suomessa metsissä liikkuvat marjastajat ja metsästäjät saattavat välillä kohdata karhun. On olemassa monia ohjeita siihen, mitä karhun kohdatessa tulisi tehdä. Yksi kuuluisimmista neuvoista taitaakin olla se, että henkilö alkaa esittämään kuollutta. Se ei kuitenkaan välttämättä aina toimi.

Metsähallituksesta arvioidaan, että vapaaehtoisia pesäntekijöitä on satakunta tänä vuonna. Joillekin kohteille tarjontaa on liikaakin, joillekin taas väkeä vielä tarvittaisiin.

Örö käsittää kaksisataa hehtaaria luonnontilaista metsää, hiekkaisia ja kivisiä rantoja, komeita niemennokkia sekä hienoja ketoja ja nummia, jonka kukkiva kanerva värittää loppukesällä punaiseksi. Hiekkarannoilla kasvaa monia meillä harvinaisia kasveja.

Videolla muun muassa työhyvinvoinnin kehittäjänä toiminut Sirpa Arvonen esittelee Metsämieli-menetelmän, joka kokoaa luonnon, liikkumisen ja mielentaitoharjoitusten hyödyt yhteen. Arvonen esittelee myös kaksi harjoitusta, joita voit kokeilla seuraavalla metsäretkelläsi: Kiikarointiharjoitus (kohdassa 01:16) ja Harjoita havaintoja (kohdassa 02:37).

S-Ryhmä uutisoi viime viikolla, että vuoden 2015 aikana ketjun kaupoista ostettiin 12 miljoonaa kiloa enemmän kasviksia kuin edellisenä vuonna. 12 miljoonaa kiloa! Se tuntuu aivan huikealta määrältä.

Oppimateriaali on jaettu 8 osioon. Voit muuttaa järjestystä vasemmalla olevan järjestys-valikon kautta.

Kuvat..

Miten keväällä maassa olevat perunat ovat ihan terveen oloisia, vaikka ne kellarissa ovat niin kylmänarkoja?

Pyöräily on mahtavaa hyötyliikuntaa, se on ekologinen valinta ja lisäksi varsinkin kaupungeissa usein nopein tapa päästä paikasta toiseen ruuhkassa seisomisen sijasta. Miksi siis viedä menopeli varastoon talveksi?

Pentti Linkolan perustama Luonnonperintösäätiö on ehtinyt 20 vuoden ikään ja saanut juhlakirjan. Aluksi säätiön kantavat voimat esittelevät teoksessa itsensä, niin että osa kirjoittajista joutuu loistavien kirjoittajien, Linkolan ja Anto Leikolan, jälkeen vähän epäedulliseen asemaan.

Tietynlaiset Instagram-kuvat keräävät aina paljon tykkäyksiä. Auringonlaskuista ja kauniista maisemista otetut kuvat saavat ihmiset yleensä ihastelemaan kuvaa oli se sitten muokattu tai ei. Nyt Mashable on julkaissut suosituimmat kaupungit, joissa auringonlaskuista ja nousuista otetaan eniten kuvia.

Orimattilalainen harrastekuvaaja Pekka Nisula taltioi Virenojan Myllykoskella näyttävän jäämuodostelman. Se sai hydrologinkin pään pyörälle ja ajatukset sienimetsään.

Luontoon.fi antaa ajantasaiset tiedot kansallispuistojen ja muiden Metsähallituksen retkikohteiden palveluista. Retkeile ja virkisty upeissa luontokohteissa!

Kuhmon keskustan tuntumassa Pajakkakoski pauhaa vuolaana, rantoja peittää lumi ja jää, rantakoivuja paksu kuura. Ajatus pakkasen ja kylmän veden yhdistämisestä on järjetön; siksi koskiuinti on niin hauskaa. Videolla pääsemme mukaan kellumaan hyiseen Pajakkakoskeen.

75 vuotta täyttävä Suomen Luonto juhlii merkkivuottaan juttusarjalla, jossa vieraillaan Suomen ääripisteissä. Ensi töiksi lehti etsi maamme metsäimmän metsän. Se löytyi yllättäen pääkaupunkiseudulta, Sipoonkorven kansallispuistosta. Metsän keskeltä on vain 24 kilometriä Helsingin rautatiesasemalle.

Suomen kulttuuri on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuripiiriä. Suomalainen kulttuuri on saanut virikkeitä sekä Ruotsin kautta että venäläisestä kulttuurista. Kansankulttuuri on aina ollut omaleimaista, mutta kansallinen korkeakulttuuri alkoi kehittyä 1800-luvulla autonomian ja kansallisen heräämisen ajalla. Suomen kieli saavutti tasavertaisen aseman ruotsin kielen rinnalla 1800-luvun lopulla. Suomen taide koki kultakautensa vuosisadan vaihteessa. Suomen itsenäisyyden saavuttamisen jälkeen Suomen kulttuurielämä tiede ja koulutus mukaan lukien laajentui tasaisesti.[1] Suomen luonto on keskeinen osa kansallista identiteettiä.

Närhi (Garrulus glandarius) asuu samankaltaisissa paikoissa kuin pyy: se on tiheiden havusekametsien, etenkin kuusikoiden asukki, joka yllättää pahaa-aavistamattoman marjastajan rumalla rääkäisyllä. Lintulaudoilla lajia näkee eniten kovilla pakkasilla.

Ruostesiiven toukkia näkee usein jäällä. Mikä ne sinne houkuttaa? Ovatko jäälle joutuneet toukat tuhon omia? Hangella kulki parin sentin mittainen toukka, joka muistutti syksyisiä kiiltomatoja. Mikä se oli ja liikkuuko se usein lumella?

Uusi kalastusasetus on selvä parannus entiseen, mutta jää vajaaksi joidenkin alamittojen osalta. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen maa- ja metsätalousministeriöstä vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin.