A1Uutiset

Harakka kätki tiaisille tarkoitetun talipallon lumihankeen ja peitteli sen nokallaan. Päälle satoi vielä kymmenkunta senttiä lunta. Näin kuinka harakka pari viikkoa myöhemmin meni suoraan kätkölleen ja kaivoi sen esille. Kuinka se sen löysi? Haistoiko se sen?

Pihassamme Helsingin Kannelmäessä vilisti valkoinen pieni ja solakka eläin, jonka määritimme kirjoista lumikoksi. Onko se kovin tavallinen eläin kaupungissa? Mitä se löytää ruuakseen kaupunkioloissa?

Tuntureita on tyypiltään monenlaisia. Pyöreähkö tai kupolimainen on oaivi, saamen päätä tarkoittava sana. Näitä ovat vaikkapa Njávgoaivi Utsjoella ja Megonoaivi Käsivarressa. Myös Karigasniemen Áilegas on oaivi, vaikkei se nimessä näykään. Itä-Lapissa on oiva-muoto, ja sitä kantaa esimerkiksi Värriön Sauoiva.

Kansainvälisessä, belgialaisen KU Leuvenin yliopiston koordinoimassa tutkimuksessa havaittiin, että Grönlannissa pilvisyydellä on aiempaa suurempi merkitys jäätiköiden sulamisessa. Ilmiötä ei ole todennettu aiemmin.

Laskiaisen vanha mäenlaskuperinne ja pitkien pellavien huutelu juontavat juurensa ikivanhaan työnjuhlaan. Tuolloin naiset lopettivat koko pitkän talven kestäneen pellavien, hamppujen ja villojen kehruun ja muokkauksen. Alkoi kankaiden kudonta.

Onko suomalaisesta metsästäjästä tullut elektroniikan orja? Onko marjastus katoavaa kansanperinnettä? Millainen on viljelijän sadan hehtaarin yksinäisyys? Minkälaista on moderni välineurheilu, geokätköily?

Maailman seitsemän ihmettä jaksavat ihmetyttää suurinta osaa maapallon väestöstä. Siihen on toki hyvä syykin, sillä rakennelmat ovat varsin huikeita ja ihmetystä herättäviä.

Verkossa nähdään ajoittain poikkeuksellisen upeita luontokuvia myös Suomesta, ja niistä tuorein on parhaillaan nopeasti sosiaalisessa mediassa leviävä Photography Juha Ryynäsen Olavinlinnan liepeillä ikuistama otos.

Rantakäärmeet ja vaskitsat ovat myrkyttömiä ja ihmiselle ja kotieläimille täysin harmittomia. Rantakäärme on Suomessa uhanalainen ja rauhoitetttu. Vaskitsa ei ole käärme vaan raajaton lisko. Myös vaskitsa on Suomessa rauhoitettu ja uhanalaisluokitukseltaan silmälläpidettävä laji.

Kuihtuva koillisespanjalainen L’Éstartitin kalastajakaupunki sai vedenalaisen puiston ansiosta uuden elämän matkailukohteena. Suurin houkutin ovat läheisten Medessaarten pelottomat meriahvenet.

Talviruokinnalla pyritään antamaan kotkille terveellistä ruokaa ”vastalääkkeenä” niihin kertyneille ympäristömyrkyille. Kuolleina löydetyistä merikotkista ja kuoriutumattomista munistahan on löydetty suuria myrkkymääriä. Ravintoketjun yläpäässä olevien suurten petolintujen lisääntyminen on heikentynyt torjuntamyrkkyjen käytön lisääntyessä.

Juha Taskinen kuvasi ja kolasi, kun Itä-Suomen yliopiston norppatutkijat kasasivat tutkimuskohteelleen pesäkinoksia 23.1.2016. Lumitilanne edellytti taas apukinoksia, jotka norpat ovat hyväksyneet täysin. Kuva on otettu Haukivedellä ja kolaamassa UEF tutkimusryhmää.

Ahvenanmaan Brändössä, Åvan kylässä, on linturuokinnalla oleillut kottarainen jo muutaman viikon. Se syö maasta kauraa ja vehnää, mutta ei koske auringonkukansiemeniin. Vain n 20 metrin päässä ruokintapaikasta on lampaiden ulkoruokintapaikka. Pakkasilla kottarainen lyöttäytyi usein lampaiden seuraan ja aivan ilmeisesti haki niistä lämpöä. Varpushaukan ilmestyessä näkyviin kottarainen syöksyi ruokinnalta suoraan lampaiden sekaan, luottaen kai siihen että sinne ei varpushaukka uskalla tulla.

Lapin paikannimissä, saamenkielessä ja siitä tehdyissä johdoksissa on kosolti mieltä kutkuttavia sanoja. Kuu mollottaa taivaalla, mutta kuu on myös poron valkeaa rasvaa. Raitiovaunut kulkevat kiskoilla, mutta alun perin raito on tarkoittanut jonossa ahkioita vetäviä poroja ja raitio poropaimenta, joka kaitsi tokkaa, porolaumaa. Raitiovaunun kuljettaja on siis etymologisesti paimen.

Pohjoinen pallonpuolisko on tänään J.L.Runebergin päivänä (Runeberg syntyi 5.2.1804) kallistunut kohti Aurinkoa sen verran, että vuoden pimein neljännes on takanapäin. Neljännesvuosi on reilut 91 päivää. Talvipäivänseisauksesta oli tänä aamuna 45 päivää eli puolet siitä. Yhteensä talvipäivänseisauksen molemmin puolin täyttyy myöhään tänään neljännesvuosi lyhyimpiä päiviä.

UPM:n ja Kainuun Ely-keskuksen johtajat näyttävät sopineen, että yhtiö saa hakata Oulujärven Ärjän metsissä, vaikka hakkuita koskeva toimenpidekielto on vireillä. Elyn virkamies kehotti yhtiötä pidättymään hakkuista, mutta Elyn johto salliikin hakkuut keskusteltuaan UPM:n kanssa.

Täysin poikkeuksellinen Tokoinrannassa viihtyvä "albiinosorsa" ei ole, mutta harvinainen, arvioi Birdlife Suomi. Talvella luonnon oma lumipuku toimii, mutta kesän tullen poikkeava asu voi kääntyä petojen parhaaksi.

Luonto on luonut monenlaisia ihmeitä myös hiekkarantojen kategoriaan.

Uutinen tuli ulkomailta, mutta se koskee hyvin kouriintuntuvasti Suomen luontoa: Pohjoiset alueet lämpenevät yli kaksi kertaa maapallon keskilämpötilaa nopeammin, ja elokuusta 2014 syyskuuhun 2015 Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa mittasi arktisella alueella satavuotisen mittaushistorian korkeimman keskilämpötilan. Ennätykset paukkuivat. Käyrät menivät katosta läpi. Koko maailman keskilämpötila kohosi vuonna 2015 ensi kertaa yli asteen esiteollista aikaa korkeammalle.

Aloittelin saukkotutkimuksia Keski-Suomessa talvella 1984 – tai kevyemmin jo jokunen vuosi aiemminkin. Saukkojen laskeminen alkoi talvella 1985-86, jolloin ensimmäistä kertaa saatiin tehtyä tutkimusalueen ydinosista varsin tarkka yksilömääräarvio. Silloin alueella eli reilut 15 aikuista ja viisi saukonpentua. Tämän tutkimusalueen ytimen saukkolaskenta on jatkunut nyt 30 vuotta. Alueen saukkokanta on kolminkertaistunut.


Talvella salaattikin saa olla tuhdimpaa. Jääsalaattia ja muita lehtisalaatteja tukevoittamaan voi lisätä lehtikaalia tai sen sukulaista mustakaalia.