Yksi kiintoisa kohde on Kohtlan kaivos, jossa pääsee huristelemaan aidolla kaivosjunalla. Viro sijaitsee öljyliuskekivilaatalla, josta osa on ihan maan pinnassa, joten palavaa kiveä on ollut helppo louhia.
Metsäkauriin ääni on kuin kurkkukipuisen koiran karhea haukahdus. Joskus kauriiden on kuultu myös viheltävän. Juuri näihin aikoihin näitä siroja sorkkaeläimiä voi kuunnella monin paikoin Suomessa, sillä kauriskantamme on lisääntynyt ilahduttavasti. Suomen riistakeskuksen mukaan metsäkauriita on Manner-Suomessa noin 25 000 ja Ahvenanmaalla 15 000.
Suomen Luonto julkaisee yhdeksänosaisen Lintukaraoke-sarjan netissä. Lintukaraoke on hauska tapa opetella linnun ääniä – se yhdistää translitterointeja, kuuntelua ja matkimista. Kokeile Lintukaraokea!
UPM:n edustajat kielsivät viime marraskuussa Janakkalassa luontokartoittajaa kuvaamasta hakkuuaukeaa ja siellä ollutta yhtiön ryhmää. Kun kartoittaja ei hyväksynyt laitonta kieltoa, UPM teki sisäiseen systeemiinsä merkinnän uhkaavasta tilanteesta. Myöhemmin UPM esitteli tätä ”uhkailua” FSC-sertifiointia koskevassa keskustelussa. Miksi näin?
METSÄHALLITUS hallinnoi kaikkien suomalaisten yhteisiä maita. Sillä on hallussaan maata 91 000 neliökilometriä ja vesistöjä lähinnä merellä 34 000 neliökilometriä – siis saman verran kuin Suomen järvien yhteinen pinta-ala. Koko pohjoinen Suomi on suurimmaksi osaksi valtion maata ja Metsähallituksen hallussa.
Kevät koittaa ja linnut rupeavat tepastelemaan laiturilla. Se on mukavaa, mutta uimaan tai muuten vain löhöilemään mennessä laituri on aina kuurattava puhtaaksi lintujen ulosteista.
Kiistely Metsähallituksen yhtiöittämisestä jatkuu, vaikka eduskunnan selvin numeroin hyväksymän uudistuksen on määrä tulla voimaan jo huhtikuun puolivälissä.
Miespuoliset hirvet pudottavat sarvensa luonnollisista syistä, mutta se harvoin tallentuu videolle. Wyomingilainen perhe onnistui kuvaamaan tämän harvinaisen hetken ja se on kieltämättä pysäyttävä. Jättimäinen sarvi putoaa yhtäkkiä lumeen, eikä hirvi näytä olevan moksiskaan tapahtuneesta.
Pääskysestä ei päivääkään, sanoi vanha kansa kesää odottaessaan. Totta onkin, että pääosa pääskysistämme saapuu Suomeen vasta kesän kynnyksellä, lähdettyään Afrikan eteläosista ainakin pari kuukautta aikaisemmin. Eikä iloisempaa kesäntuojaa saata kuvitellakaan kuin navetan tai tallin ylisille joutuisin siiveniskuin sujahtava haarapääsky, joka malttaa lentelynsä lomassa hädin tuskin istahtaa sähkölangalle visertääkseen muutaman kiireenoloisen säkeensä.
Jäät ovat lähteneet kokonaan Lauttasaaren edustalta. Maanantaina 11. huhtikuuta ilmassa oli jo kesän tuntua, kun rannan läheisyydestä kuului kova kirkuna ja siipien lepatus. Suuri joukko naurulokkeja nautti olostaan ja kevätauringosta.
Japanilaiset metsästäjät ovat ahkeroineet jo vuosia pyydystääkseen Fukushiman alueella säteilylle altistuneet villisiat. Urakka on osoittautunut lähes mahdottomaksi, sillä vuosien varrella villisikapopulaation määrä on triplaantunut ja tällä hetkellä kiinniotettavien määrä on jopa 13.000 yksilöä.
Vaella metsäpeuran jäljillä Peuran polulla ja kalasta taimenta kansallispuiston puhtaissa vesissä. Aisti metsäpeuran valtakunnan rauha ja tarkkaile kevääseen heräävän suon huumaa luontotornista. Kivikkoiset kankaat, laajat suot ja monipuoliset reitit tarjoavat unohtumattomia eräkokemuksia. Koirasalmi kämppäkartanoineen on portti koko perheen luontoelämyksiin.
Täyteläinen, melodinen, sointuva, syväntumma. Näin mustarastaan laulua kuvaili linnunäänten tuntija Jussi Seppä lähes sata vuotta sitten. Silloin mustarastas oli Lounais-Suomen lehtojen vähälukuinen laulumestari, mutta nykyisin se pesii Lapin etelärajoille saakka.
Nyt on lintumiehen vapaapäivä – tai paremminkin viikko. Tämä matka on omistettu kulttuurille, maisemille ja laadukkaalle yhdessäololle. Mutta kuinkas kävikään.
Vesienkin nimistö on pohjoisessa moninainen. Siihen ovat vaikuttaneet sekä suomi että saame murteineen. Kirjoitusasu vaihtelee riippuen siitä, missä päin Lappia ollaan.
Kevät etenee vauhdilla. Muutamat lämpimät päivät saavat ihmeitä aikaan. Nämä sinivuokon kukinnot nostavat päätään lehtien seasta Torronsuon kansallispuistossa Tammelassa.
Jokaisella taitaa olla oma lempilintunsa. Minulla se on mustarastas, jonka keväistä huiluttelua oikein pysähdyn aina kuuntelemaan. Mustarastaan laulupuu on pihassamme kasvava kuusi, jonka latvaan soittoniekka istahtaa aamuisin puoli kuudelta (ihana herätys!) ja taas illan suussa hämärän hiipiessä nurkkiin. Laulu kuuluu taloomme sisälle saakka ja joskus hipsin sukkasillani ulos rappusille kuuntelemaan keltanokan konserttia.
Kissamme toi viime keväänä ensimmäisen puutiaisen turkissaan sisälle jo 11. maaliskuuta. Tänä vuonna sama toistui, mutta vasta 8. huhtikuuta, siis tänä aamuna!
Luonto lienee kuitenkin lähes aina ihmisiä tai koneita parempi tässä leikissä. Alla oleva kaunis kuva sijoittuu Etelä-Afrikkaan luonnonpuistoon. Vihreyden keskellä väijyy kuitenkin hyökkäysvalmiina kaksi leopardia. Löydätkö ne kuvasta?
The sounds of nature tell us about upcoming events ... So listen to them and learn how to ...Luonnon äänet kertovat meille tulevista tapahtumista... sii
To get content containing either thought or leadership enter:
To get content containing both thought and leadership enter:
To get content containing the expression thought leadership enter:
You can enter several keywords and you can refine them whenever you want. Our suggestion engine uses more signals but entering a few keywords here will rapidly give you great content to curate.